Komissio vaatii: Suomelle uudet vihapuhelait, luotettavat kansalaisjärjestöt toteuttamaan ennakkosensuuria

Euroopan unioni haluaa Suomelle uudet sananvapautta rajoittavat vihapuhelait. Suomella on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata Euroopan komission vaatimuksiin, joissa mm. holokaustin kiistäminen vaaditaan lisättäväksi rikoslakiin. Samaan aikaan komissio valmistelee myös vihapuheen vastaista pakollista ennakkosensuurijärjestelmää kansalaisten verkkokeskusteluihin.

Euroopan komissio on lähettänyt Suomelle huomautuskirjeen, jossa Suomea vaaditaan tekemään muutoksia rikoslakiin vihapuheen ja eräiden muiden viharikosten osalta.

Komissio vaatii Suomea esimerkiksi kriminalisoimaan holokaustin kiistämisen.

Komissio moittii Suomea myös erityisesti siitä, että tietyissä viharikoksissa syyttäjä ei voi aloittaa rikoksen tutkintaa ilman uhrin tekemää ilmoitusta. Tämä viitannee ilmeisesti tiettyihin rikostyyppeihin jotka ovat Suomen laissa asianomistajarikoksia – esimerkiksi kunnianloukkausjuttuihin.

Komission mukaan kyse on Suomen kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamisesta EU-lainsäädännön mukaiseksi. Komissio viittaa asiassa erityisesti vuoden 2008 puitepäätökseen “rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin”. Komission tiedote asiasta on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Suomella on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata komission kirjeeseen. Viime kädessä komissio voi viedä Suomen asian käsiteltäväksi EU-tuomioistuimeen osana unionin rikkomusmenettelyä.

Komissio on lähettänyt viharikoslakeihin liittyen noottikirjeitä Suomen lisäksi myös Ruotsille, Virolle, Belgialle, Bulgarialle, Puolalle sekä Romanialle.

Samalla kun komissio haluaa rajoittaa laillista mielipiteenilmaisua Suomessa, se myös työstää uutta lainsäädäntöä, joka nykymuodossa toteutuessaan johtaisi ennakkosensuurijärjestelmän luomiseen sosiaalisen median alustoille kansalaisten “vihapuheen” torjumiseksi.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että uusien mielipiderikosten ennakkovalvontaa ja ennakkosensuuria pyrittäisiin jatkossa toteuttamaan ilman oikeuden päätöksiä.

Komission ehdotukset ovat Suomen lain, EU:n oman perusoikeuskirjan sekä kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta jokseenkin ongelmallisia. Katsotaanpa tarkemmin.

Suomen laki ei tunne vihapuhe-käsitettä eikä ajatusrikoksia

Komission haaveet vihapuhujien tuomitsemisesta Suomessa ovat ongelmallisia mm. sen vuoksi, että Suomen rikoslaki ei tunne koko vihapuhe-käsitettä. Vakiintuneessa kielenkäytössä “vihapuheeksi” on ymmärretty esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan, joka on Suomessa jo kriminalisoitu.

Komissio kuitenkin haluaisi laajentaa epämääräisen vihapuheen käsitettä kattamaan esimerkiksi historiaan liittyvien väittämien esittämisen, kuten holokaustin kiistämisen.

Lähtökohtaisesti kuitenkaan esimerkiksi väärässä olemisen tai huomattavasti valtavirrasta poikkeavienkaan mielipiteiden esittämisen tai niihin uskomisen ei tulisi olla rikos.

Esimerkiksi holokaustin kiistämisen kriminalisointi johtaa käytännössä ajatusrikostuomioihin, joissa ihmisiä tuomitaan jopa vankilarangaistuksiin sellaisten ajatusten ilmaisemisesta, joihin he saattavat aidostikin uskoa.

Kun vauhtiin on kerran päästy, on myös perusteltua uskoa, ettei ajatusrikosten jahtaaminen pysähdy siihen. Tästä on jo Suomessakin nähty absurdeja ennakkotapauksia, kun esimerkiksi Raamatun siteeraaminen on nähty tuomittavana vihapuheena kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäsen tapauksessa.

Kansalaisjärjestöt toteuttamaan ennakkosensuurijärjestelmää

Komission kunnianhimo unionin alueella laittomien ajatusten määrittelemisestä ja pysäyttämisestä ei kuitenkaan pysähdy tähän.

Viime syksynä komissio nimittäin julkisti myös uuden digitaalisia palveluita koskevan säädösehdotuksensa, jonka myötä unionin alueella toimivat sosiaalisen median alustat pakotettaisiin “vihapuheen” ennakkosensuuriin ilman oikeuden päätöksiä.

Käytännössä komission ehdottama sensuurijärjestelmä toimisi siten, että sosiaalisen median yhtiöt kuten Facebook tai Twitter pakotettaisiin poistamaan mm. laittomat “vihapuheet” nopeasti alustoiltaan suurten uhkasakkojen uhalla.

Päätökset siitä, mikä sitten on laitonta “vihapuhetta”, siirrettäisiin samalla pois oikeusistuimilta ja annettaisiin julkisen sektorin valitsemien kolmannen sektorin järjestöjen käsiin. Komission Orwell-henkisessä ehdotuksessa näitä tahoja kuvaillaan “luotettaviksi ilmoittajiksi”.

Komission uuden asetusehdotuksen koko teksti on luettavissa suomeksi tästä.

Jyrkässä ristiriidassa EU:n perusoikeuskirjan kanssa

Tosiasia on nyt se, että komissio vaatii Suomea ja muita jäsenmaita kriminalisoimaan puhtaita ajatusrikoksia. Samanaikaisesti se ehdottaa, että paitsi etteivät ajatusrikokset nauti lain suojaa, ne eivät ansaitse edes asianmukaista oikeuskäsittelyä ennen sensuroimista.

Sekä sananvapauden, demokratian että kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta komission ehdotus on suoraan sanoen vaarallinen. Samalla se on myös jyrkässä ristiriidassa sekä EU:n oman perusoikeuskirjan että Suomen perustuslain kanssa.

EU:n perusoikeuskirjan 11 artiklan mukaan jokaisella on oikeus sananvapauteen: “Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta…”

Vastaavasti Suomen perustuslain toisen luvun 12 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus, johon sisältyy “oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.“

Komission omien vakuutusten mukaan sen uudet vaatimukset ja ehdotukset eivät olisi näiden perusoikeuksien tai sananvapauden vastaisia. Se yrittää nyt perustella, että unionin laajuinenkaan mielipiteiden valtiollinen ennakkosensuuri “vihapuheen” pysäyttämiseksi ei rikkoisi näitä periaatteita vastaan. Tähän voi kai sanoa, että uskoo ken tahtoo.

On kai lähinnä komission ja Brysselin poliitikkojen mielikuvituksen ja uskalluksen varassa, mitä nämä tulevaisuuden ajatusrikokset voisivatkaan olla. Koska komission tai sen sensuurihankkeiden arvostelu ei ainakaan vielä ole kiellettyä vihapuhetta, kansalaisten on nyt syytä olla valppaana sen suhteen, mitä Brysselissä päämme menoksi puuhastellaan.

Komission ehdotus on tällä hetkellä lausuntokierroksella ja etenee seuraavaksi EU-parlamentin käsiteltäväksi.