Köyhien perheiden lapset eivät pääse kouluun – vanhempien tulot vaikuttavat taas lasten kouluttautumiseen

Köyhyys on tuhansissa perheissä kouluttautumisen este. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että pula rahasta on vaikuttanut siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia.

– Koko kesä meni minulta täysin ohi. Jouduin keväällä lopettamaan työni työkyvyttömyyden takia.
Pakko myöntää, että rahahuolet ovat vieneet lähes kaiken energiani, kertoo Sanni.

Sannin poika, Mika, 16, aloitti elokuussa lukion. Sannin ja Mikan perhe (nimet muutettu) on yksi tuhansista, joissa lapsen koulutuksen vuoksi joudutaan tinkimään ja etsimään säästökohteita esimerkiksi ruokakuluista.

Maksuttoman opetuksen päälle tulee tuhansien lisäkulut

Peruskoulussa ja toisella asteella opetus on maksutonta. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoilla on kuitenkin velvollisuus itse hankkia opinnoissa välttämättömät oppikirjat ja tarvikkeet. Satojen eurojen kulu syntyy opinahjoon katsomatta esimerkiksi läppäristä.

Lukiolaisten liiton mukaan lukion kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon. Ammatillisten tutkintojen hinta voi olla vieläkin korkeampi. Tutkintoa opiskelevan on usein hankittava ammatinharjoittamisvälineistöä kuten työasu ja ammattikirjallisuutta.

Sanni kertoo, että Mika tiesi jo kahdeksanvuotiaana haluavansa ammattiin, johon tarvitaan lukio-opintoja.

– Mika on aina ollut kiinnostunut ihmisen anatomiasta. Toiveammatti lääkäri vaihtui tosin muutaman maalla vietetyn kesän jäljiltä hetkeksi eläinlääkärin työhön, mutta yläasteikäisenä Mika tiesi, että hän haluaa pyrkiä lääketieteelliseen, Sanni kertoo.

Valtion nuorisoneuvoston sekä Nuorisotutkimusverkoston tammikuussa 2018 julkaistavan nuorisobarometrin ennakkotietojen perusteella vähävaraisuus on usein syy siihen, että nuoret eivät suorita edes toisen asteen tutkintoa, johon heillä on oikeus ja joka on työllistymisen kannalta välttämätön.

100 000 nuorta kuuluu pienituloiseen perheeseen

Sannin työkyvyttömyyden vuoksi perheen talous on hyvin hataralla pohjalla. Tukien selvittely on vielä osin kesken ja tämän vuoksi perhe on ollut myös toimeentulotuen asiakkaana.

– Tilanne on nyt vaan se, että on hyvin hankala saada raha riittämään edes peruselämiseen. Lisäksi tukien selvittäminen ja työkyvyttömyys itsessään on uuvuttavaa. Pitäisi selvittää omatkin ammattiasiat, että pääsisin eteenpäin. Epävarmuushan se on tässä kaikkein vaikeinta, hän sanoo.

Sanni kertoo, että hän on nyt hakenut erikseen Mikan lukiokuluihin toimeentulotukea Kelasta. Tukea hän ei olisi osannut hakea ilman ystävänsä neuvoa.

– Olen jatkuvassa kierteessä, joka hävettää. Siirrän eräpäiviä, lainaan ystäviltäni ja taas maksan. Kuukausi sitten otin pikavipin, sillä en kehdannut vaivata ystävääni, joka oli lomamatkalla, hän lisää.

Suomalaisista 15 prosenttia ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Osuus on suuri etenkin pienituloisten perheiden lapsilla, mikä katsotaan ongelmalliseksi köyhyyden periytymisen kannalta. Alle 18-vuotiaista suomalaisista lapsista yli 100  000 kuuluu pienituloiseen perheeseen.

Huhtasaari: Toisen asteen opintojen tulee säilyä maksuttomina

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, presidenttiehdokas Laura Huhtasaari pitää tärkeänä, että toisen asteen opintojen kustannukset pysyvät matalina.

– Toisen asteen tutkinnon tulee olla lähtökohtaisesti maksuton, kuten korkeakoulutkin ovat. Opintokuluissa tulisi kuitenkin olla, nimellinen, pieni omavastuu.

Huhtasaaren mukaan pieneen kuluun sisältyy nuorelle viesti, että opintorvikkeet ovat arvokkaita ja niitä tulee arvostaa.

– Mikään ei ole ilmaista, Huhtasaari sanoo.