

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Lulu Ranne muistuttaa aluevaalien tärkeydestä: ”Kyseessä ovat kansalaisten rahat ja henki”
Vajaan neljän kuukauden kuluttua Suomessa pidetään aluevaalit, jotka eivät tunnu kiinnostavan äänestäjiä. Syytä kuitenkin olisi, sillä aluevaltuustot päättävät 20 miljardin euron budjeteista ja sote-palveluilla on vankka vaikutus kansalaisten arkeen ja sen sujumiseen.
Tammikuun 23. päivä Suomessa valitaan aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan vain noin 43 prosenttia äänioikeutetuista aikoo varmasti äänestää aluevaaleissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne näkee suomalaisten kehnon äänestysinnon johtuvan ”koko sotehässäkästä” sekä ”epämääräisistä selvityksistä ja selityksistä” ynnä ”byrokratiasta ja kummallisten sanojen käytöstä”. Kun ihmisille tuodaan selkeää viestiä siitä, kuinka merkittävä kokonaisuus on kyseessä, kiinnostus vaaleja kohtaan kasvaa.
– Me puhumme kahdesta valtavan tärkeästä asiasta; suurista rahoista, ihmisten hengestä ja terveydestä. Sen takia nämä vaalit ovat tärkeät, Ranne sanoi Ylen aamussa.
Aluevaltuustot päättävät arjen sujumisesta
Aluevaltuustoille siirtyvät periaatteessa kaikki asiat, joista on päätetty kuntien sote-lautakunnissa, sairaanhoitopiirien valtuustoissa ja pelastuslautakunnissa.
– Nämä asiat ovat sellaisia, joita puhutaan kunnallisvaalien kampanja-aikana todella paljon. Ihmisten arjen asiat kiinnostavat, arveli Ylen aamukeskusteluun osallistunut vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski.
– Kyse on kaikista niistä asioista, jotka liittyvät ihmisen henkeen ja terveyteen ja jotka on tällä hetkellä hoidettu useammalla tasolla. Ihmisille on hyvä kertoa, että nyt päätetään sellaisista asioista, että kun lähdet korvasairaan lapsesi kanssa päivystykseen, niin onko se päivystys viiden vai viidenkymmenen kilometrin päässä, Ranne puolestaan painotti.
– Sama koskee pelastuspuolta, eli tuleeko apu viidessä minuutissa vai tunnissa.
Soten hinta 20 miljardia euroa
Soten piirissä liikkuu 20 miljardia euroa rahaa vuodessa, joten aluevaltuustojen päätöksenteolla on suuri kansantaloudellinen merkitys.
– Koko viime kevään kuulimme asiantuntijoita liittyen uuden soten rahoitukseen ja myös kustannustekijöihin. Siihen liittyy kyllä isoja riskejä, totesi kokoomuksen kansanedustaja sekä valtiovarainvaliokunnan jäsen Matias Marttinen.
– Nyt kun uudet alueet aloittavat on erittäin kriittistä, miten palveluntuotanto järjestetään, jotta se on laadukasta ja kustannustehokasta. Muussa tapauksessa yhteiskunnan rahat eivät tule riittämään palveluitten järjestämiseen.
Ylen aamuun osallistuneet kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että aluevaalien äänestysprosentin jääminen alhaiseksi olisi miinusmerkkistä koko demokratian kannalta. Poliitikkojen tehtävä on pitää aluevaaleja esillä ja selvittää äänestäjille, kuinka puolueet järjestäisivät arjen sujumiselle ensiarvoisen tärkeät asiat.
Lähipalveluiden säilyminen iso kysymysmerkki
Eräs mahdollinen huolenaihe aluevaaleissa on pienten kuntien palveluiden kohtalo. Usealla hyvinvointialueella maakunnan keskuskaupungilla on mahdollisuus saada yksinkertainen enemmistö aluevaltuustoon. Näin päätökset voitaisiin sanella hyvinvointialueen ”isolla kirkolla”.
– Meillä perussuomalaisilla on sellainen yleinen linjaus, että taistelemme tasapuolisesti lähipalveluiden säilyttämisen puolesta, Ranne muistutti
– Talousluvut ovat todella karut ja tässä tullaan taas siihen, miten tehtäviä priorisoidaan. Meidän mielestämme myöskin sote-puolella löytyy paljon sellaista turhaa, sälää ja byrokratiaa, josta täytyy päästä eroon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- keskuskaupunki maakunta pelastuslautakunta sairaanhoitopiiri sotelautakunta "Rahat ja henki" Mirka Soinikoski äänioikeutettu aluevaalit aluevaltuustot äänestysaktiivisuus hyvinvointialueet Matias Marttinen priorisointi valtiovarainvaliokunta kansanedustajat Maakuntavaalit Byrokratia Lulu Ranne Kunnat sote
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Unohda sähköauto ja etelänmatka – soten seurauksena keskituloinen pariskunta saattaa joutua maksamaan 3 400 euroa lisää veroja vuodessa

Perussuomalainen vaihtoehto priorisoi: Suomalaiselle turvaa, hyviä palveluita ja enemmän ostovoimaa

Tuleeko aluevaltuustojen ryhmien rahoituksesta uusi piilotettu puoluetuki? – Perussuomalaiset vastustaa: ”Erityisesti keskustan tapa saada lisää hillotolppia”

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hätäily ja kiirehtiminen sote-uudistuksen käsittelyssä johtivat tarpeellisten lakien kumoamiseen ennen aikojaan

Tavio ehdolle aluevaaleihin: ”Päättäjien tulee säilyttää talousmaltti ja katkaista velkaantumiskierre”

Sote-uudistus syöksee kunnat entistä suurempaan ahdinkoon – Purra: Keskustan eloonjäämiskamppailu tulee kansalaisille kalliiksi

SDP, keskusta ja kokoomus lypsävät veronmaksajia: Hyvinvointialueille suunnitteilla lautakuntia, kokouspalkkioista rahaa puolueille – ”Poliittista korruptiota”

Aluevaaleissa kyse on myös pelastustoimesta – Purra: Pelastusalan tilanne kriittisempi kuin poliisilla

Härskiä vaalivaikuttamista: Sosiaali- ja terveysministeriö buukkasi kansalaiskampanjan tähdeksi perussuomalaisia inhoavan tubettajan
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















