Mäenpää vie tietoisuutta EU:n toisesta lyijyasetuksesta kansainväliselle tasolle: Moninaisia uhkakuvia niin viranomaisille kuin kansalaisillekin

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on ollut toimelias EU:n toisen lyijyasetuksen arvostelemisen suhteen. Jo aiemmin hän on vaatinut asetuksen hylkäämistä, sillä se vaarantaisi ampumaharrastuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset. Elokuussa Mäenpää kertoi lyijyasetuksen vaaroista myös Suomessa vierailleille Saksan FDP-puolueen puolustusasioiden työryhmän edustajille.

Kansanedustaja Juha Mäenpää on pitänyt eduskunnassa ja kansallisella tasolla kovaa ääntä lyijyasetuksen vaaroista jo parin vuoden ajan, mutta on viime aikoina vienyt tietoisuutta myös kansainvälisille kentille.

Aiheen ajankohtaisuudesta kertoo se, että samalla viikolla kun Mäenpää teki tiedotustyötä eurooppalaisten vaikuttajien keskuudessa, varoitti Reserviläisliitto EU:n lyijyasetuksen eli Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) lyijykieltoesityksen vakavista seurauksista reserviläisten ampumaharjoittelulle.

Arvokasta tietoa kansainvälisille kontakteille

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) tapasi kuluneen elokuun loppupuolella muun muassa Saksan parlamentin FDP-puolueen puolustusasioiden työryhmän edustajia. Saksalaisten ollessa Suomessa päätti myös Mäenpää käyttää arvokkaan tilaisuuden hyväkseen kertoakseen ulkomaalaisille vieraille Suomen reserviläisarmeijan mallista sekä EU:n lyijyasetuksen vaaroista ja vaikutuksista Suomelle ja koko Euroopalle. Mäenpää antoi viestin sekä englanniksi että saksaksi käännettynä.

– Euroopan unionin lyijyasetuksen vaikutukset eivät koskisi vain reserviläisiä, vaan uhkakuvat sen suhteen ovat moninaisemmat, Mäenpää selventää.

– Tämä on paitsi sisäisen turvallisuuden kysymys myös julkisen talouden ongelma, sillä poliisin edelleen mahdollisesti käyttämien lyijyluotien hinta kasvaisi, kun tarjontaa on vähemmän, jatkaa hän huolestuneena.

Haasteet koskevat koko Euroopan huoltovarmuutta

Mäenpää vaati viimeksi kesäkuussa EU:n toisen lyijyasetuksen hylkäämistä. Kesäkuiset huomionsa hän jätti myös saksalaisille kotiin viemisiksi. Perussuomalainen kansanedustaja korosti vieraille, että haasteet koskevat koko Euroopan huoltovarmuutta eivätkä vain Suomea.

Mäenpää näkee, että vahvin peruste luopua kokonaan EU:n lyijyasetuksesta on poliisille ympäri Eurooppaa koituvat suuret kustannukset muun muassa suojavarusteiden uusimisesta.

Aiemmin Mäenpää on puhunut asiasta saksalaisten lisäksi virolaisille ja ruotsalaisille. Elokuun loppupuolella hän päätti kirjallisesti lähestyä suoraan myös itse Euroopan kemikaalivirastoa. Lausunnossaan kansanedustaja esitti samoja huolia, joita hän oli jo aiemmin tuonut esille niin kansallisessa keskustelussa kuin kansainvälisissä yhteyksissäkin.

Taustalla Mäenpään pitkäjänteinen työ

Mäenpään työ EU:n lyijyasetuksen kauhukuvien estämiseksi on ollut pitkäjänteistä. Alun perin hän sai jo syyskuussa 2020 kriittisen esityksensä läpi puolustusvaliokunnan lausuntoon hallituksen vuosikertomuksesta 2019:

– Vuonna 2019 vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt nostivat huolenaan esiin Euroopan unionin suunnitellun lyijyasetuksen, jonka koettiin heikentävän ja rajoittavan vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoitustoiminnan järjestämisen mahdollisuuksia. Mahdollisen lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa.

Työ aiheen parissa jatkuu

Lausunnon voi lukea täältä. Myöhemmin Mäenpään esittämä kriittinen linjaus EU:n lyijyasetuksen vaikutuksia kohtaan on päätynyt myös puolustusvaliokunnan lausuntoihin valtioneuvoston vuoden 2021 puolustusselontekoon, vuoden 2022 ajankohtaisselontekoon turvallisuusympäristön muutoksesta ja vuonna 2022 annettuun valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026.

Työ aiheen parissa jatkuu tulevaisuudessakin, sillä varsinainen tarkka päätöksentekoaikataulu EU:ssa on vielä vahvistamatta. Jotain kuitenkin tiedetään. Seuraavat isommat askeleet asian suhteen tapahtuvat Euroopan kemikaaliviraston mukaan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana.

– Vaikuttamis- ja tiedottamistyötä on syytä harjoittaa nyt, kun jäsenmaiden kantoja ei ole vielä lukittu, päättää Mäenpää.