Ruotsin väestöstä 10 prosenttia on muslimeita ja demokratiassa kyse on merkittävästä vähemmistöstä. Koraanien polttamisesta alkanut repivä kiista onkin antanut pontta poliittiselle liikehdinnälle perustuslain muuttamiseksi uskontoon ja sananvapauteen liittyen. Islamin ja pohjoismaisen demokratian välinen voimainkoitos vaikuttaa väistämättömältä.

Vakavammin otettavia vaatimuksia perustuslain muuttamisesta alkoi tulla vuoden 2017 jälkeen, kun Rasmus Paludan ja Tanskaan juuri perustettu äärimielinen Stram Kurs-puolue aloittivat islam- ja maahanmuuttokriittisen toimintansa.

Vuonna 2020 Stram Kurs ulotti ”ristiretkensä” Tukholmaan ja haki lupaa Koraanin polttamiseksi maahanmuuttajaenemmistöisessä lähiössä.

Tukholman muslimiyhdistykset käyttivät Paludanin provokaatiota perusteenaan ja tulivat julki vaatimuksellaan Ruotsin perustuslain muuttamiseksi. Laki haluttiin kirjoittaa siten, että islamin pilkkaaminen – ja uskontojen yleensäkin – tulisi tuomittavaksi.

– Olemme kehottaneet jäseniämme suuntaamaan vihansa politiikan muuttamiseen mellakoinnin sijasta, sanoi Tenstan moskeijan toiminnasta vastaava Abdulla Ali Abdi Dagens Nyheterissä.

Muslimit mukaan politiikkaan

Kuukausi sitten ruotsalainen muslimivaikuttaja Othman Othman palasi asiaan. Poliittisen vaikutusvallan käyttäminen alkaa tulla mahdolliseksi, sillä merkittävä osa Ruotsin väestöstä on jo muslimeita ja osuus on kasvussa.

MEMRI-järjestön videolla (The Middle East Media Research Institute), joka väitetysti esitettiin Al Jazeera Networkin lähetyksessä 6. heinäkuuta, Othman perustelee näkemystään:

– Muslimien on osallistuttava julkiseen keskusteluun ja poliittiseen elämään. Puhun Ruotsista, jossa muslimien osuus väestöstä on yli 10 prosenttia. Muslimien on ymmärrettävä, että he ovat olennainen osa Ruotsin sosiaalista, poliittista ja kulttuurielämää.

SUOMEN UUTISET