

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Nuorisojärjestöt vaativat yliopistojen pakkojäsenyydestä luopumista: ”Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta”
Perussuomalainen Nuoriso, Kokoomusnuoret ja KD Nuoret vaativat, että tulevalla hallituskaudella ylioppilaskuntien historiaan kuuluvasta pakkojäsenyydestä luovutaan. Puolueiden nuorisojärjestöt toivovat, että asia nousee esille myös käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa.
Suomalaisessa lainsäädännössä ja hallinnon tasolla ei ole tehty vielä koskaan merkittävää perustuslaillista punnintaa pakkojäsenyyden poistamisesta. Tähän aiheeseen on viimeksi otettu kantaa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2021 selvityksen yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta, jossa myös pakkojäsenyyteen liittyvää kysymystä sivuttiin.
Käytännössä selvityksessä päädytään perustuslakivaliokunnan jo vuonna 1997 antamaan lausumaan, jossa pakkojäsenyys katsottiin hyväksyttäväksi, ”kun ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidettävä osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa”.
Yksilönvapauden kannalta kestämätöntä
– On irvokasta, kuinka heikolla argumentaatiopohjalla ylimmätkin laintulkitsijat ovat perustelleet pakkojäsenyyttä. Opiskelijoita ei saa pakottaa olemaan osa ylioppilaskuntia, jotka häpeämättömästi ilmaisevat poliittisia kannanottojaan opiskelijoiden suulla, sanoo Perussuomalaisen Nuorison 3. varapuheenjohtaja Ami Kimanen.
– Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta, jolle ei ole enää päteviä perusteita. On käsittämätöntä, ettei opiskelijalla ole vapautta valita, kuuluuko hän ylioppilaskuntaan vai ei. Yksilönvapauden näkökulmasta tämä on täysin kestämätöntä. Ammattikorkeakouluissa on vapaus kuulua tai olla kuulumatta opiskelijakuntaan, mutta samaa vapautta ei suoda yliopistoissa, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino toteaa.
Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle
Matti Muukkosen vuonna 2021 julkaisema oikeustieteellinen julkaisu kuitenkin osoittaa, että ylioppilaskuntien automaatio- ja pakkojäsenyys on muuttunut 1.1.2021 perustuslain vastaiseksi.
Julkaisun mukaan ”[perusoikeuden] rajoituksen suhteellisuusvaatimus ei täyty, koska kysymyksessä ei perustuslakivaliokunnan käytännön valossa ole minkään perusteen osalta välttämätön ja viimesijainen keino toteuttaa hyväksyttävää tarkoitusta osallistumisoikeuksien tai terveydenhuollon osalta erityisesti siksi, että terveydenhuoltomaksu on järjestetty ylioppilaskunnan ulkopuolisesti”.
– Ylioppilaskunnat ovat nykyään voimakkaita yhteiskunnallisia vaikuttamistahoja. On järjetöntä, ettei opiskelija, joka on eri mieltä yhdistyksen poliittisista kannanotoista, pysty eroamaan. Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle, KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama korostaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylioppilaskunnat pakkojäsenyys Ami Rinta-Valkama Ida Leino Ami Kimanen lainsäädäntöoikeus yksilönvapaus KD Nuoret Perussuomalainen Nuoriso Matti Muukkonen ammattikorkeakoulut nuorisojärjestöt Yliopistot Hallitusneuvottelut kokoomusnuoret perustuslakivaliokunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Woke elää ja voi hyvin syntisissä yliopistokaupungeissa – taustalla eliitin ja kansan ikiaikainen kuilu sekä kaipuu paratiisiin

Ratkaiseeko raha korkeakoulujen ongelmat?

Woke-hulluutta Berliinissä: Ylioppilaskunta kieltää ilmoittamasta poliisille seksuaalisesta ahdistelijasta – ”Rasismin uhri”

Tohtori ja kansanedustaja Sakari Puisto kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana: ”Näkemystä, kokemusta ja verkostoja”

Perussuomalaisen Nuorison uusi puheenjohtaja Lauri Laitinen: Suomi ja suomalaiset on asetettava etusijalle kaikessa

Nuorisojärjestöt huolissaan vallan keskittymisestä harvojen käsiin: Poliitikkojen triplamandaateista päästävä eroon

Mitä ihmettä? PS-Nuoriso jätti opetus- ja kulttuuriministeriöön oikaisuvaatimuksen kielteisestä valtionapukelpoisuudesta – sai kuulla hylkäyksestä medialta
Viikon suosituimmat

Antikainen: Irakilaiselle perheelle henkivartijat 2,5 miljoonalla – ”Ei voi olla hyväksyttävää missään”
Irakilaiselle perheelle ostettiin kilpailuttamatta 2,5 miljoonalla turvallisuuspalveluita avohuollon tukitoimenpiteenä ja täydentävänä toimeentulotukena, kertoi Yle. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä.

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee
Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.

Helsingin Sanomat julistaa Wille Rydmanin epäonnistujaksi, kommentoijat eri mieltä: ”Äänestäjät aivan erityisen tyytyväisiä”
Valtamedian kuplan ja sosiaalisen median keskenään erilaiset todellisuudet ajautuvat törmäyskurssille Helsingin Sanomien juttukokonaisuudessa, jossa Hesari julistaa ministeri Wille Rydmanin epäonnistujaksi. Jutun kommenttiketjun perusteella tällainen kehystys ei lukijoille maistu.

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat
Suomen Uutiset selvitti, miltä STEA-avustuksia saavien järjestöjen kenttä näyttää – ja miksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin avustusten jakoprioriteetit ovat perusteltuja.

Ruotsalaispoliisi pahoinpideltiin hengiltä MM-kisakatsomossa – Tanskan ulkoministeri ”täynnä surua ja raivoa”
Ruotsalaispoliisi oli kaikessa rauhassa seuraamassa jalkapallo-ottelua televisiosta MM-kisakatsomossa Kööpenhaminassa, kunnes hänet hakattiin ja potkittiin hengiltä. Poliisi on pidättänyt rankan rikoshistorian omaavan päätekijäksi epäillyn. Somessa ihmetellään jälleen, miten tämä oli mahdollista.

Pääkaupunkiseudun katuturvallisuus vaihtelee alueittain – Vantaan kaduilla pitää olla valppaana ja varuillaan, kun liikkuu yksin
Vantaa on keikkunut poliisin turvattomuustilastoissa kärkipaikoilla jo pitkään. Poliisin käyttämän häiriöindeksin mukaan Vantaa on Suomen turvattomin kaupunki. Katja Pirhonen kertoo omista kokemuksistaan, millaista on asua Myyrmäessä.

Rasisminvastaisia työpajoja nelivuotiaille ja lomarahaa palkansaajille – näihin STEA-avustuksiin veronmaksajan rahat menevät
STEA jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Avustusaineiston läpikäynti paljastaa joukon kohteita, joilla ei ole selvää yhteyttä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tai terveyden edistämiseen.

Rydman tyrmää mediassa kiertämään lähteneet uusimmat väärät väitteet: Kela päättää itse lääkekorvauksista
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korjaa vanhassa mediassa ja somessa leviävää virheellistä käsitystä, jonka mukaan hän tai hallitus olisivat leikkaamassa eräiden kalliiden lääkkeiden korvauksia. Asia koskee Kelan itsenäistä linjausta, ei ministerin päätösvaltaa.

Bangkokista lähes 32 kiloa kannabista kuljettanut malesialaismies tuomittiin vankeuteen – vetosi oikeudessa ”ladyboy”-identiteettiinsä
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut Malesiassa asuvan Fortanias Ignatius Anak Sitenin kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä huumausainerikoksesta. Hänen matkalaukuistaan löytyi Helsinki-Vantaan lentoasemalla lähes 32 kiloa kannabista.

Antikainen vastaa Virralle: ”Vaarallista on vihreiden maahanmuuttopolitiikka”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vastaa vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran väitteeseen, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin toiminta olisi vaarallista. Virta syytti Rydmanin järjestörälssileikkausten olevan vaarallista instagram päivityksessään.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää









