

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Nuorisojärjestöt vaativat yliopistojen pakkojäsenyydestä luopumista: ”Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta”
Perussuomalainen Nuoriso, Kokoomusnuoret ja KD Nuoret vaativat, että tulevalla hallituskaudella ylioppilaskuntien historiaan kuuluvasta pakkojäsenyydestä luovutaan. Puolueiden nuorisojärjestöt toivovat, että asia nousee esille myös käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa.
Suomalaisessa lainsäädännössä ja hallinnon tasolla ei ole tehty vielä koskaan merkittävää perustuslaillista punnintaa pakkojäsenyyden poistamisesta. Tähän aiheeseen on viimeksi otettu kantaa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2021 selvityksen yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta, jossa myös pakkojäsenyyteen liittyvää kysymystä sivuttiin.
Käytännössä selvityksessä päädytään perustuslakivaliokunnan jo vuonna 1997 antamaan lausumaan, jossa pakkojäsenyys katsottiin hyväksyttäväksi, ”kun ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidettävä osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa”.
Yksilönvapauden kannalta kestämätöntä
– On irvokasta, kuinka heikolla argumentaatiopohjalla ylimmätkin laintulkitsijat ovat perustelleet pakkojäsenyyttä. Opiskelijoita ei saa pakottaa olemaan osa ylioppilaskuntia, jotka häpeämättömästi ilmaisevat poliittisia kannanottojaan opiskelijoiden suulla, sanoo Perussuomalaisen Nuorison 3. varapuheenjohtaja Ami Kimanen.
– Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta, jolle ei ole enää päteviä perusteita. On käsittämätöntä, ettei opiskelijalla ole vapautta valita, kuuluuko hän ylioppilaskuntaan vai ei. Yksilönvapauden näkökulmasta tämä on täysin kestämätöntä. Ammattikorkeakouluissa on vapaus kuulua tai olla kuulumatta opiskelijakuntaan, mutta samaa vapautta ei suoda yliopistoissa, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino toteaa.
Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle
Matti Muukkosen vuonna 2021 julkaisema oikeustieteellinen julkaisu kuitenkin osoittaa, että ylioppilaskuntien automaatio- ja pakkojäsenyys on muuttunut 1.1.2021 perustuslain vastaiseksi.
Julkaisun mukaan ”[perusoikeuden] rajoituksen suhteellisuusvaatimus ei täyty, koska kysymyksessä ei perustuslakivaliokunnan käytännön valossa ole minkään perusteen osalta välttämätön ja viimesijainen keino toteuttaa hyväksyttävää tarkoitusta osallistumisoikeuksien tai terveydenhuollon osalta erityisesti siksi, että terveydenhuoltomaksu on järjestetty ylioppilaskunnan ulkopuolisesti”.
– Ylioppilaskunnat ovat nykyään voimakkaita yhteiskunnallisia vaikuttamistahoja. On järjetöntä, ettei opiskelija, joka on eri mieltä yhdistyksen poliittisista kannanotoista, pysty eroamaan. Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle, KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama korostaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylioppilaskunnat pakkojäsenyys Ami Rinta-Valkama Ida Leino Ami Kimanen lainsäädäntöoikeus yksilönvapaus KD Nuoret Perussuomalainen Nuoriso Matti Muukkonen ammattikorkeakoulut nuorisojärjestöt Yliopistot Hallitusneuvottelut kokoomusnuoret perustuslakivaliokunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Woke elää ja voi hyvin syntisissä yliopistokaupungeissa – taustalla eliitin ja kansan ikiaikainen kuilu sekä kaipuu paratiisiin

Ratkaiseeko raha korkeakoulujen ongelmat?

Woke-hulluutta Berliinissä: Ylioppilaskunta kieltää ilmoittamasta poliisille seksuaalisesta ahdistelijasta – ”Rasismin uhri”

Tohtori ja kansanedustaja Sakari Puisto kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana: ”Näkemystä, kokemusta ja verkostoja”

Perussuomalaisen Nuorison uusi puheenjohtaja Lauri Laitinen: Suomi ja suomalaiset on asetettava etusijalle kaikessa

Nuorisojärjestöt huolissaan vallan keskittymisestä harvojen käsiin: Poliitikkojen triplamandaateista päästävä eroon

Mitä ihmettä? PS-Nuoriso jätti opetus- ja kulttuuriministeriöön oikaisuvaatimuksen kielteisestä valtionapukelpoisuudesta – sai kuulla hylkäyksestä medialta
Viikon suosituimmat

Harakka ja Vigelius kiistassa kansalaisuuslaista: ”Jäät kiinni koko ajan valheista”
Eduskunta äänesti eilen läpi lakimuutoksen kansalaisuuslaista äänin 103-58. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijalta tiukemmin muun muassa nuhteettomuutta ja etuuksien sijaan työllä ansaittua toimeentuloa.

Meri: Hallitus vie läpi historiallista uudistusta ulosottovelallisten aseman parantamiseksi
Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri kertoi eduskunnan kyselytunnilla oikeusministeriön valmistelleen pitkään uudistusta, joka helpottaa ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan. Edellinen hallitus vastusti hanketta, mutta Meri sanoo olevansa ylpeä nykyhallituksesta, joka vie uudistusta määrätietoisesti eteenpäin.

Voima-lehti myrkytti suomalaiset miehet – näin ”toksinen maskuliinisuus” runnottiin väkisin suomen kieleen

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle
Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.

Mamukoulutusbisneksen loppu – Nieminen: ”Maksajana on ollut suomalainen veronmaksaja”
Perussuomalaiset näkee, että kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vähentävät opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä sekä parantavat ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Lakimuutoksen myötä yksityinen ja veronmaksajien rahoilla pyöritetty koulutusbisnes menettää pohjansa.

Matias Turkkila: SDP:n jäsenistö vanhenee ja puolue tarvitsee uusia kannattajia – ”Avaa rajat Kela-tuella eläville äänestysperäisille maahanmuuttajille”
Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila julkaisi viestipalvelu X:ssä kirjoituksen, jossa hän syyttää SDP:tä ja vasemmistoa uusien äänestäjien haalimisesta maahanmuuton avulla sekä yhdistyskentän käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin. Turkkila sanoo puolueiden rakentavan järjestelmää, joka hyödyntää julkisia varoja ylläpitääkseen korruptiivista koneistoa.

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa
Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin rikkomalla kokouskeskuksen ikkunoita, koska tapahtuma oli heidän mielestään "transfobinen". Paikallinen vihreiden kansanedustaja kommentoi vandalismia sanoen, että Brightonin valitseminen kokouspaikaksi oli provokaatio ja että kaupungin ei pitäisi vuokrata tilojaan tapahtumille, jotka "luovat jännitteitä".

Trumpin vastaiset suurmielenosoitukset todistivat tarpeettomuutensa: USA ei ole vajoamassa diktatuuriin
Yhdysvalloissa järjestettiin lauantaina laajoja mielenosoituksia presidentti Trumpia vastaan. Järjestäjien mukaan niihin osallistui jopa seitsemän miljoonaa ihmistä. Nämä iloisissa karnevaalitunnelmissa sujuneet suurmielenosoitukset ovat jo itsessään todiste siitä, että maa ei ole vajoamassa diktatuuriin.

Tyytymättömyys Saksan yleisradiota kohtaan kasvaa – lupamaksusta taistellaan oikeudessa
Jokainen saksalainen voi vetää yleisradiomaksunsa oikeuteen, jos pystyy todistamaan, että yleisradio ei täytä sille asetettuja mielipiteenvapauden, hyvän laadun ja poliittisen tasapuolisuuden vaatimuksia.

Vigeliuksen lista eduskunnasta paljastaa: SDP äänestää säännöllisesti maahanmuuton tiukennusten hylkäämisen puolesta
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen kokoama lista eduskunnan äänestyksistä paljastaa demarien säännönmukaisesti äänestävän maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä vastaan. Samaan aikaan demarileiri vaikenee kuin muuri löperöstä maahanmuuttolinjastaan, jonka saa esille vain äänestystuloksia peratessa.
















