Odotusajalla ei ole väliä – turvapaikanhakija voi mennä asuntojonossa kantasuomalaisen edelle

Vaikka olisit odottanut Helsingin kaupungin vuokra-asuntoa vuosikausia, Suomesta äskettäin turvapaikan saanut maahanmuuttaja voi saada asunnon ennen sinua.

Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää on viime aikoina kuvattu ennätysmäiseksi. Maahanmuuttovirasto arvioi lokakuussa, että Suomeen saapuu tänä vuonna yli 50 000 turvapaikanhakijaa.

Vaikka eri arvioiden mukaan tästä määrästä alle puolet saa turvapaikan, maahanmuuttajien suuri määrä kasvattaa painetta vuokra-asuntomarkkinoilla. Asunto-ongelma pahenee etenkin pääkaupunkiseudulla, jonne monet turvapaikanhakijat hakeutuvat.

Lähivuosina Helsingin alueelle on valmistumassa vajaat parituhatta uutta vuokra-asuntoa. Tämä ei vielä ratkaise akuuttia asumisongelmaa. Helsingin kaupungin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo arvioi, että pääkaupunkiseudulle on kaikkiaan turvapaikanhakijoista johtuen tulossa ensi vuonna noin 5 000 uutta asunnonhakijaa. Tästä määrästä Helsinkiin olisi tulossa noin puolet. Asuntoja ei ole luvassa kaikille kunnallisen vuokra-asuntotuotannon kautta.

Vuokra-asuntoa saa pääkaupunkiseudulla odottaa pahimmillaan useiden vuosien ajan. Helsinkiin hakeutuva maahanmuuttaja voi kuitenkin saada asunnon tätä nopeammalla aikataululla, sillä asunnon myöntäminen on hakijan tilanteeseen kohdistuvan kokonaisharkinnan tulos.

Pelkkiä maahanmuuttajalähiöitä yritetään välttää

Leijo selventää, että asunnonhakujärjestelmä ei perustu jonottamiseen.

– Asuntoja myönnetään toisaalta tarveharkinnan näkökulmasta, toisaalta sillä perusteella, että mihinkään ei tulisi yksipuolisia asuinalueita, kuten maahanmuuttajakeskittymiä. Asunnottomuuden kesto voidaan toki huomioida valinnassa.

Tarveharkinta pitää sisällään kolme kiireellisyysluokkaa. Nyt kaikista hakijoista erittäin kiireellisiä on 60 prosenttia. Niinpä myönnetyistä asunnoista 90 prosenttia myös saavat he, jotka on luokiteltu erittäin kiireellisiksi.

Leijo myöntää, että järjestelmä olisi selkeämpi, jos asuntoja voitaisiin jakaa suoraan jonosta.

– Silloin kuitenkin asunto voisi jäädä saamatta sellaiselta, joka eniten asuntoa tarvitsee. Meillä on asunnonhakijoita kaikista yhteiskuntaluokista. Tavoitteena on, että kaikenlaiset ihmiset tulevat asunnonhakijoina valituksi.

Asuntoja yksityisiltä markkinoilta

Helsingin talousarvioon ei näillä näkymin ole tulossa asuntotuotantoon osoitettua lisämäärärahaa. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on kuitenkin äskettäin koonnut turvapaikanhakijoiden kotoutumispalveluista vastaavan työryhmän. Ryhmän tarkoitus on muun muassa kartoittaa ja ennakoida turvapaikanhakijoille tarjottavien kotoutumispalveluiden nykytilannetta kustannusvaikutuksineen.

Asuntopulaan ei silti liene tiedossa pikaratkaisua. Leijo sanoo, että ensisijaisesti turvapaikanhakijoita tulisikin ohjata etsimään asuntoa itse vapailta markkinoilta.

– Oletamme, että osa heistä kyllä löytää asunnon omatoimisesti. Joukossa on myös maksukykyistä ja aktiivista porukkaa.

Suomen laki ei takaa kenellekään subjektiivista oikeutta omaan asuntoon, joskin sosiaalitoimi voi sellaisen tapauskohtaisesti myöntää erityisen tarveharkinnan perusteella.

PS-varavaltuutettu: Virkamiehillä liikaa valtaa

Perussuomalainen Helsingin asuntolautakunnan varapuheenjohtaja, varavaltuutettu Pertti Villo katsoo, että Helsingin asuntopolitiikka on keskittynyt liiaksi virkamiehille. Lautakunta on äskettäin tehnyt yksimielisen päätöksen lautakunnan johtosäännön päivittämisestä siten, että asuntolautakunta saisi vahvemman päätöstoimivallan. Helsingin kaupunginhallitus ei toistaiseksi ole reagoinut asiaan.

– Asuntolautakunta on nykyisellään kuin infotilaisuus, jossa lähinnä virkamiehet kertovat tekemistään päätöksistä, Villo sanoo.

Hänen mukaansa valtuustossa on kyllä hyvin tiedossa, että Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun entisestäänkin vaikeille asuntomarkkinoille on tulossa valtavasti maahanmuuttajia.

– Selvää on, että asuntoja pitäisi rakentaa enemmän. Nykytilanteessa pitäisi jakaa asuntoja ensi sijassa kaupungin omille asunnottomille. Ei ole oikeudenmukaista, että asunnoton helsinkiläinen saa jonottaa asuntoa vuosikausia, ja sitten tulee muita ohi, Villo sanoo.

Kuvassa: Kuvan henkilö ei liity artikkeliin. Kuvituskuva.