

Vasemmalla Matti Apunen. Oikealla Joakim Vigelius. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Painostustapauksesta uutta tietoa: Matti Apunen kovistellut myös kansanedustajaa, joka kuuluu Ylen rahoitusta arvioivaan työryhmään
Media uutisoi tänään Yleisradion hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen painostaneen keskustakansanedustaja Pekka Aittakumpua myllypuhelulla. Asia koski Aittakummun julkisuudessa esittämiä kommentteja Yleisradion rahoituksesta. PS-kansanedustaja Joakim Vigelius nostaa esiin uuden tapauksen. Apunen on kohdistanut painostustaan myös häneen.
Vigelius kirjoittaa:
Hyvä, että Ylen hallituksen pj Apusen yritys paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä on noussut esiin. Hän on tehnyt samaa aiemmin myös minun suuntaani.
Syksyllä Ylen hallintoneuvoston vierailtua Ylen tiloissa, lähestyi Apunen minua tilaisuuden jälkeen. Hän alkoi poikkeuksellisen suorasukaiseen sävyyn tivata, miksi perussuomalaiset ovat niin ”Yle-vihamielisiä” ja arvosteli PS:n esittämien Yle-leikkausten suuruutta.
Apunen oli epäilemättä tietoinen, että minut oli paria viikkoa aiemmin nimetty PS:n edustajaksi työryhmään, jossa määritellään muutoksia Ylen rahoitukseen ja lainsäädäntöön.
Hyvä, että Ylen hallituksen pj Apusen yritys paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä on noussut esiin. Hän on tehnyt samaa aiemmin myös minun suuntaani.
Syksyllä Ylen hallintoneuvoston vierailtua Ylen tiloissa, lähestyi Apunen minua tilaisuuden jälkeen. Hän alkoi…
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) May 11, 2024
Vigelius jatkaa:
Kun myötäilyn sijaan vastasinkin suoraan, että Ylellä todennäköisimmin on edessään leikkauksia – ja ettei Yle voi olla ”erityissuojeluksessa” kun kaikilta hallinnoaloilta leikataan – Apunen oli silminnähden turhautunut vastaukseeni.
Hetken kestäneessä keskustelussamme Apusen lähestymistavassa ei ilmennyt lainkaan sovittelevuutta, vaan voimakasta arvostelua ja kyseenalaistusta PS:n esittämää Yle-kritiikkiä kohtaan. Eikä yksinomaan koskien rahoituksen vähentämistä, vaan myös vaatimuksia Ylen lakisääteisten tehtävien rajaamisesta ja avoimuuden lisäämisestä. Niistäkään Apunen ei ollut mielissään.
Apunen on eri yhteyksissä, julkisestikin, puolustanut Ylen suurta rahoitusta ja toimintojen laajuutta. Pidän silti hänen asemassaan omituisena tällaisia suoria pyrkimyksiä arvostella ja tukahduttaa päätöksentekijöiden kriittistä suhtautumista Yleen.
Etenkin, kun hän itse perusteli soittoaan Aittakummulle Iltalehdessä seuraavasti: ”Halusin tiedustella häneltä, että kun työryhmä on nyt loppumetreillä tekemässä omaa työtään, niin mitä hän tarkoitti tällaisella väliintulolla, ja eikö olisi asiallista, että työryhmän annettaisiin tehdä työnsä loppuun.”
Eikö vastaavasti olisi asiallista, että Yle-työryhmän päätösten koskiessa myös Apusta Ylen hallituksen puheenjohtajana, annettaisiin työryhmän rauhassa tehdä työnsä loppuun ilman hänen väliintulojaan?
”Luotto Yleä kohtaan voi järkkyä, jos ilmenee, että sen päällystö toistuvasti paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä muuttamaan mieltään.”
Päätöksentekijänä Aittakummun, minun tai jonkun toisen on selvästi korrektimpaa linjata näkemyksiään Ylestä kuin Ylen hallituksen puheenjohtajan sättiä päätöksentekijöitä Yle-näkemystensä linjaamisesta.
Yle-työryhmän työrauha ei siitä järky, että päätöksentekijät keskustelevat Ylestä aivan samaan tapaan kuin ennenkin. Mutta luotto Yleä kohtaan voi järkkyä, jos ilmenee, että sen päällystö toistuvasti paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä muuttamaan mieltään.
Ylen rahoitus on väkilukuun suhteutettuna sekä Pohjoismaiden että koko maailman kärkeä. Suomen taloustilanne puolestaan ei sitä ole. Yle-veron tuotto ei enää jatkossa riitä edes rahoittamaan Ylen kasvua, ellei veroa koroteta. Yleen kohdistuville leikkauksille onkin suomalaisten laaja tuki.
Siksi kriittinen keskustelu Ylestä, sen rahoituksesta ja toimintojen rajaamisesta, on enemmän kuin paikallaan. Piti Ylen päällystö siitä tai ei.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teemu Keskisarjan kolumni: Yleisradio sonnia lypsämässä

Teemu Keskisarjan kolumni: Yleisradion monimuotoinen kirjautumispakko

PS-kansanedustajat vaativat Yleltä selvitystä kohutuista monimuotoisuuskoulutuksista ja rahankäytöstä

PS-Nuoriso arvostelee Yleisradion toimintaa – ”Nämäkö ovat Ylen ydintehtäviä?”
Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











