

Vasemmalla Matti Apunen. Oikealla Joakim Vigelius. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Painostustapauksesta uutta tietoa: Matti Apunen kovistellut myös kansanedustajaa, joka kuuluu Ylen rahoitusta arvioivaan työryhmään
Media uutisoi tänään Yleisradion hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen painostaneen keskustakansanedustaja Pekka Aittakumpua myllypuhelulla. Asia koski Aittakummun julkisuudessa esittämiä kommentteja Yleisradion rahoituksesta. PS-kansanedustaja Joakim Vigelius nostaa esiin uuden tapauksen. Apunen on kohdistanut painostustaan myös häneen.
Vigelius kirjoittaa:
Hyvä, että Ylen hallituksen pj Apusen yritys paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä on noussut esiin. Hän on tehnyt samaa aiemmin myös minun suuntaani.
Syksyllä Ylen hallintoneuvoston vierailtua Ylen tiloissa, lähestyi Apunen minua tilaisuuden jälkeen. Hän alkoi poikkeuksellisen suorasukaiseen sävyyn tivata, miksi perussuomalaiset ovat niin ”Yle-vihamielisiä” ja arvosteli PS:n esittämien Yle-leikkausten suuruutta.
Apunen oli epäilemättä tietoinen, että minut oli paria viikkoa aiemmin nimetty PS:n edustajaksi työryhmään, jossa määritellään muutoksia Ylen rahoitukseen ja lainsäädäntöön.
Hyvä, että Ylen hallituksen pj Apusen yritys paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä on noussut esiin. Hän on tehnyt samaa aiemmin myös minun suuntaani.
Syksyllä Ylen hallintoneuvoston vierailtua Ylen tiloissa, lähestyi Apunen minua tilaisuuden jälkeen. Hän alkoi…
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) May 11, 2024
Vigelius jatkaa:
Kun myötäilyn sijaan vastasinkin suoraan, että Ylellä todennäköisimmin on edessään leikkauksia – ja ettei Yle voi olla ”erityissuojeluksessa” kun kaikilta hallinnoaloilta leikataan – Apunen oli silminnähden turhautunut vastaukseeni.
Hetken kestäneessä keskustelussamme Apusen lähestymistavassa ei ilmennyt lainkaan sovittelevuutta, vaan voimakasta arvostelua ja kyseenalaistusta PS:n esittämää Yle-kritiikkiä kohtaan. Eikä yksinomaan koskien rahoituksen vähentämistä, vaan myös vaatimuksia Ylen lakisääteisten tehtävien rajaamisesta ja avoimuuden lisäämisestä. Niistäkään Apunen ei ollut mielissään.
Apunen on eri yhteyksissä, julkisestikin, puolustanut Ylen suurta rahoitusta ja toimintojen laajuutta. Pidän silti hänen asemassaan omituisena tällaisia suoria pyrkimyksiä arvostella ja tukahduttaa päätöksentekijöiden kriittistä suhtautumista Yleen.
Etenkin, kun hän itse perusteli soittoaan Aittakummulle Iltalehdessä seuraavasti: ”Halusin tiedustella häneltä, että kun työryhmä on nyt loppumetreillä tekemässä omaa työtään, niin mitä hän tarkoitti tällaisella väliintulolla, ja eikö olisi asiallista, että työryhmän annettaisiin tehdä työnsä loppuun.”
Eikö vastaavasti olisi asiallista, että Yle-työryhmän päätösten koskiessa myös Apusta Ylen hallituksen puheenjohtajana, annettaisiin työryhmän rauhassa tehdä työnsä loppuun ilman hänen väliintulojaan?
”Luotto Yleä kohtaan voi järkkyä, jos ilmenee, että sen päällystö toistuvasti paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä muuttamaan mieltään.”
Päätöksentekijänä Aittakummun, minun tai jonkun toisen on selvästi korrektimpaa linjata näkemyksiään Ylestä kuin Ylen hallituksen puheenjohtajan sättiä päätöksentekijöitä Yle-näkemystensä linjaamisesta.
Yle-työryhmän työrauha ei siitä järky, että päätöksentekijät keskustelevat Ylestä aivan samaan tapaan kuin ennenkin. Mutta luotto Yleä kohtaan voi järkkyä, jos ilmenee, että sen päällystö toistuvasti paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä muuttamaan mieltään.
Ylen rahoitus on väkilukuun suhteutettuna sekä Pohjoismaiden että koko maailman kärkeä. Suomen taloustilanne puolestaan ei sitä ole. Yle-veron tuotto ei enää jatkossa riitä edes rahoittamaan Ylen kasvua, ellei veroa koroteta. Yleen kohdistuville leikkauksille onkin suomalaisten laaja tuki.
Siksi kriittinen keskustelu Ylestä, sen rahoituksesta ja toimintojen rajaamisesta, on enemmän kuin paikallaan. Piti Ylen päällystö siitä tai ei.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teemu Keskisarjan kolumni: Yleisradio sonnia lypsämässä

Teemu Keskisarjan kolumni: Yleisradion monimuotoinen kirjautumispakko

PS-kansanedustajat vaativat Yleltä selvitystä kohutuista monimuotoisuuskoulutuksista ja rahankäytöstä

PS-Nuoriso arvostelee Yleisradion toimintaa – ”Nämäkö ovat Ylen ydintehtäviä?”
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää










