Perussuomalaiset eivät allekirjoita puolueiden välistä kehitysyhteistyöpaperia

Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko julkaistiin 5. maaliskuuta. Selonteon tarkoituksena on linjata Suomen toimintaa ja tavoitteita kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä ylivaalikautisesti vuoden 2019 hallitusohjelman toimeksiannon mukaisesti. Selonteon seurantaryhmässä olivat mukana perussuomalaisten edustajat Sanna Antikainen ja Sebastian Tynkkynen.

Sanna Antikaisen ja Sebastian Tynkkysen mukaan selonteko sitoo tulevien hallitusten kädet useiden vaalikausien ajaksi.

YK:ssa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi Suomen kehitysyhteistyörahoitusta lisättäisiin asteittain, tasaisesti ja suunnitelmallisesti useamman vaalikauden aikana. Lisäksi Suomi sitoutuisi YK:n asettamaan tavoitteeseen käyttää 0,7 % bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön.

– Suomalainen kehitysyhteistyörahoitus ei kestä kriittistä tarkastelua. Pieni 5,5 miljoonan ihmisen maa laittaa rahaa useampaan maanosaan ja niiden sisällä useaan maahan. On selvää, että vaikuttavuus ja tehokkuus häviävät ja suomalaisten rahoja ohjautuu helpommin vääriin käsiin, sillä tällaista kokonaisuutta on mahdotonta valvoa uskottavasti, kertoo Antikainen.

PS:n malli kannustaa vastuullisuuteen

Perussuomalaisten kehitysapumallin ytimessä on ulkoministeriön hallinnon alle perustettava rahasto. Johtoajatuksena on se, että vastuun kehitysavun rahoittamisesta ottavat ensisijaisesti yksittäiset kansalaiset, ei Suomen valtio. Rahastomalli tähtää Suomen tämänhetkisen kehitysaputason säilyttämiseen.

Vuosittaisessa veroilmoituksessa lähtökohtaisesti jokaisen veronmaksajan odotetaan sijoittavan kehitysapurahastoon 200 euroa. Jokaisen veronmaksajan on luonnollisesti myös mahdollista valita pienempi tai suurempi sijoitus, jonka koon voi itse määritellä. Verovähennyskelpoisuus yltää 200 euroon saakka.

– Perussuomalaisten kehitysapumalli kannustaa toiminnan vastuullisuuteen, sillä kukaan ei rahoita toimintaa, jos väärinkäytökset jatkuvat ja apu ei ole tehokasta. Olisimme toivoneet löytävämme sellaiset ylivaalikautiset periaatteet kehitysyhteistyöhön, joihin vähimmillään puolueet olisivat voineet sitoutua. Jos olisimme allekirjoittaneet paperin, meidän olisi pitänyt kävellä periaatteidemme yli, ja sitä emme voi tehdä, Tynkkynen huomauttaa.

Hallitus ei voi sitoa perussuomalaisten käsiä

Antikaisen ja Tynkkysen mukaan hallitus ei onnistu sitomaan perussuomalaisten käsiä hallitusohjelman poliittisiin linjauksiin parlamentaaristen työryhmien kautta, jos puolue pakotetaan allekirjoittamaan puolueen ohjelmien vastaisia linjauksia. Tästä varoittavana esimerkkinä olivat viime kauden puolueiden väliset ilmastolinjaukset, joista perussuomalaiset päättivät jäädä pois.

– Jos halutaan tehdä politiikasta vähemmän poukkoilevaa ja luoda ylivaalikautisia tavoitteita, silloin ne täytyy muodostaa puolueiden pienimpien yhteisten nimittäjien kautta – ei senhetkisen hallituksen poliittisten arvojen mukaan, Antikainen ja Tynkkynen summaavat.