Perussuomalaiset eivät hyväksy uutta verottajaa ja veronkorotuksia – ”Sote-uudistus ei korjaa yhtään ongelmaa, mutta luo uusia”

Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuussa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvioi, että ongelmaksi saattaa nousta vaalien äänestysaktiivisuus ja sen vaikutus aluevaltuustojen legitimiteettiin. Purra ehdottaakin, että tulevaisuudessa kunta-, alue- ja eduskuntavaalit voitaisiin hyvin pitää samalla kertaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pohtii seurauksia siitä, mikäli tammikuun aluevaalit eivät riittävästi houkuttele suomalaisia äänestysuurnille.

– Erilaisissa kyselyissä aluevaalien äänestysaktiivisuuden on ennakoitu olevan hyvin alhainen ja jäävän vielä selvästi viime kuntavaalien äänestysprosentista, joka oli historiallisen alhainen, 55,1 prosenttia.

– Millaiseksi muodostuu aluevaltuustojen oikeutus päättää kansalaisten palveluista ja valtavista rahasummista, mikäli ihmiset eivät edes käy äänestämässä? Alueille syntyy selvä demokratiavaje. En ole aivan varma, haittaako tämäkään kaikkia puolueita, Purra sanoo.

Hän katsoo, että tulevaisuutta silmällä pitäen vaaleja pitäisi Suomessa kyetä yhdistämään.

– Kunta-, alue- ja eduskuntavaalit voidaan hyvin pitää samalla kertaa. Tämä lisäisi kansalaisten kiinnostusta ja nostaisi äänestysaktiivisuutta, kuten vaikkapa Ruotsissa olemme nähneet. Se ei myöskään keinotekoisesti typistäisi vaalien teemoja. Politiikassa kun kaikki liittyy kaikkeen, ja sillä, mitä puolue ajaa valtakunnan tasolla, on aina selvä vaikutuksensa siihen, mitä se voi uskottavasti luvata tekevänsä paikallista- tai aluetasolla. Tällaiseen useiden vaalien yhdistämisen järjestelmään olisi syytä tehdä myös rajaus siitä, kuinka monen eri tason päätöksentekoon sama henkilö voi osallistua.

Kuntien talousvaikeudet pahenevat soten myötä

Monet Suomen kunnat ovat jo nyt suurissa talousvaikeuksissa. Purra arvioi, että tilanne vain pahenee soten myötä.

– Kroonistuneen surkean taloustilanteen kuntien yhdistyttyä sote- ja pelastustoimen palveluiden ja sairaanhoitopiirin kanssa uusiksi hyvinvointialueiksi on tuloksena entistä heikomman talouden kunnat ja todennäköisesti heikkenevät palvelut ja säästökuurit alueille.

– Alueuudistus on kuntien kannalta matemaattinen mahdottomuus, kuten olemme pitkään korostaneet. Kuntien taloudesta lähtee yli puolet eikä velkakierteessä olevilla kunnilla ole mahdollisuuksia selviytyä jäljelle jääneistä tehtävistään ja samalla hoitaa velkojaan. Koko rahoituspohja menee uusiksi. Malli ajaa väistämättä paitsi keskittämiseen alueilla, myös kuntia kriisikunniksi ja pakkoliitoksiin, Purra sanoo.

Hallituspuolue keskusta, jonka luomus sote pitkälti on, ei ole hyväksynyt perussuomalaisten kritiikkiä. Purra tarkentaa, mistä tässä kuviossa on kyse.

– Kun olemme tuoneet tätä todellisuutta esille, keskusta on hyökännyt voimalla päälle väittäen, että perussuomalaiset haluaa viedä maaseutujen palvelut. Ei, hyvä keskusta, tämä malli on teidän arkkitehtitoimistostanne, ja me vain kerromme, mitä siitä tulee seuraamaan.

Samaa sanoi viime viikolla muuten keskustan entinen puoluesihteeri, joka totesi Iltalehdessä näin: ”Tämä on karmein aluekehityksen uudistus, mikä Suomessa on ikinä tehty. Kepu ajoi soten läpi, mutta veti tapin pois omilta maaseutualueiltaan.”

Pienimmät kunnat jäämässä ilman edustusta

Sotelainsäädäntö hyväksyttiin kesällä. Perussuomalaiset vastusti sitä viimeiseen saakka ja jätti eriävän mielipiteen ja vastalauseen valiokunnissa sekä äänesti salissa ei.

Purra korostaa, että koko sotehäkkyrä on todellakin keskustan luoma yhdistettynä vasemmiston ideologisella yksityisen puolen karsastamisella.

– Emme voi tehdä tästä muuta päätelmää kuin että keskustalle ja muille hallituspuolueille on tärkeämpää oma jalansija alueilla ja oikeanlaiset tuottajat kuin kansalaisten palvelut tai mahdollisuudet asua koko maassa. Yhtä ainutta sotesektorin ongelmaa tämä uudistus ei tule korjaamaan, mutta se tulee kärjistämään niistä monia ja tekemään myös uusia.

– Perussuomalaiset tulee puolustamaan järkevää taloudenpitoa ja lähialueita kaikissa valtuustoissa, mutta tunnustamme nämä kuvatut tosiasiat. Ymmärrämme myös, että hallituksen malli aiheuttaa sen, että pienimmistä kunnista ei todennäköisesti saada lainkaan edustusta alueiden valtuustoihin.

Keskituloiselle 1 800 euroa lisäveroa

Oma ongelmansa on uudistuksen aikataulu. Purra arvioi, että alueet eivät ole todennäköisesti edes aloituskunnossa vuoden kuluttua.

– Ensimmäisten vuosien pääpaino alueilla tuleekin olemaan toimintatapojen, järjestelmien ja rakenteiden toimintakuntoon saattamisessa. Minkäänlaista palveluiden kehittämistä tai parantamista ei ole luvassa.

– Viranomaisten laskelmat ovat osoittaneet, että soten lisärahantarve on 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana uudistuksen jälkeen. Veronmaksajien keskusliiton mukaan keskituloiselle tulisi tällä laskelmalla 1 800 euroa lisäveroja vuodessa. ICT- ja muut järjestelmämenot nielaisevat aimo palan ja palkkaharmonisoinnin kustannuksetkin ovat edelleen epävarmat.

Hallituspuolueet venkuloivat maakuntaverosta

Hallitus on käynnistyessään sopinut, että maakuntavero hyväksytään osana sote-uudistuksen kokonaisuutta. Purra huomauttaa, että uudistus kuitenkin luo tilanteen, jossa sekä kunnilla että valtiolla tai hyvinvointialueilla on voimakkaita paineita kiristää verotusta.

– Perussuomalaiset vastustaa sekä uutta verottajaa että veron korotuksia. On merkillistä seurata tässäkin asiassa hallituspuolueiden venkulointia.

– Sama koskee keskustan hellimää ajatusta monialaisista maakunnista. Sen sijaan, että mietitään, mitä uusia tehtäviä alueille pitäisi antaa joko valtiolta tai kunnilta, noita tehtäviä pitäisi kaiken kaikkiaan alkaa johdonmukaisesti vähentää. Suomessa pitäisi käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten laajaan hyvinvointiyhteiskuntaan meillä on varaa. Esimerkiksi kuntien tehtävät ja vastuut ovat yli kaksinkertaistuneet 1990-luvun lopulta lähtien. Tähän kaikkeen – ja vielä vuosikymmenet jatkuvaan ikääntymiseen ja epätasapainoon maksajien ja saajien välillä – meillä ei ole varaa. Tosiasiat on tunnustettava ennemmin tai myöhemmin, Purra sanoo.

On tärkeää keskustella kenelle järjestelmä on tarkoitettu

Purra korostaa, että kun suomalaista hyvinvointivaltiota alettiin rakentaa toisen maailmansodan jälkeen, päättäviä tahoja yhdisti käsitys siitä, että rakennettava järjestelmä on tehty suomalaisia varten ja että oikeuksien saaminen edellyttää myös velvollisuuksia – eli sitä, että kaikki kynnelle kykenevät osallistuvat järjestelmän rahoittamiseen työtä tekemällä.

Sittemmin kansallisvaltiokeskeinen ajattelu on vaihtunut toisenlaiseen visioon.

– Nyt hyvinvointi tarkoittaa ensiksi loputonta listaa uusista oikeuksista ja tarpeiden verorahoitteisesta tyydyttämisestä ja toiseksi tämän kaiken tarjontaa kenelle hyvänsä, joka maahamme sattuu pääsemään. Joko laillisesti tai edes laittomasti.

– Jos kukaan kehtaa väittää, että maahanmuutosta ei saisi aluevaalien yhteydessä puhua, neuvon häntä perehtymään maahanmuuttajien yliedustukseen lähes kaikilla verorahoitteisilla sotesektoreilla. Ei ole kyse nappikaupasta. Kenelle järjestelmämme on tarkoitettu, on mitä tärkein politiikan keskustelunaihe. Valitettavasti muut puolueet ovat hiljaa ja toivovat ongelman ratkeavan sillä tavoin, Purra sanoo.

Paisuva järjestelmä heikentää veronmaksuhalukkuutta

Perussuomalaisten puheenjohtaja myös huomauttaa, että jatkuvasti paisuva ja kaikille avoin hyvinvointijärjestelmämme on omiaan heikentämään suomalaisen keskiluokan veronmaksuhalukkuutta.

– Varsinkin kun tämän oletetaan turvautuvan loppupeleissä kuitenkin yksityiseen palvelutuotantoon muun muassa työterveyden ja vakuutusten kautta. Kuten ohjelmassammekin todetaan, suomalaisen työssäkäyvän väestönosan tehtäväksi jää yhä useammin rahoittaa julkisia perusterveydenhuollon palveluita, joita he eivät itse useinkaan käytä ja joiden käyttäjistä yhä suurempi osa on työmarkkinoiden ulkopuolella olevia maahanmuuttajia.

– Jotta hyvinvointijärjestelmämme säilyisi kelvollisena vielä tulevaisuudessakin, menokohteiden tärkeysjärjestykseen laittaminen on välttämätöntä. Jatkamme kansalaisperustaisesta sosiaaliturvasta puhumista. Meille tärkeintä on suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi, olipa kyse mistä vaaleista tai hallinnontasosta tahansa. Tämä viesti, jota näissä vaaleissa edustaa lause ”suomalainen ensin”, ohjaa toimintaamme kaikkialla.

Lue perussuomalaisten aluevaaliohjelma täältä.