

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: Hallituksen työn ja kasvun linja nostaa Suomea
Keskusta ja Liike Nyt tekivät vapun jälkeen välikysymyksen, jossa he kysyivät hallitukselta muun muassa sitä, miten hallitus palauttaa luottamuksen Suomeen ja vahvistaa edellytyksiä Suomen talouskasvun nostamiseksi selvästi korkeammalle uralle. Hallituspuolueet vastasivat välikysymykseen eduskunnassa tänään keskiviikkona.
Perussuomalaisten ryhmäpuheen piti kansanedustaja Antti Kangas, joka ihmettelee välikysymyksen ajoitusta. Kankaan mukaan viimeisten vajaan parinkymmenen vuoden aikana Suomen taloudessa on koettu nousu- ja laskukausia sekä kriisejä.
– Säästöjen sijaan edelliset hallitukset kasvattivat menoja myös parempina aikoina. Kyseinen talouspolitiikka ajoi Suomen syvään velkaantumisen kierteeseen. Tämä välikysymys talouspolitiikasta olisi ollut ajankohtaisempi edellisten hallitusten aikana.
– Yllättävää nyt esitetyssä välikysymyksessä onkin kysymyksen ajoitus. Nykyhallitus ei rakenna politiikkaansa edellisten hallitusten tavoin julkisen velan kasvattamisen varaan. Nykyhallituksen politiikka tähtää Suomen talouden pelastamiseen: julkisen talouden tasapainottamiseen, talouskasvun vauhdittamiseen ja velkaantumisen hillintään.
Vastuuttomuudelle on saatu loppu
Kangas muistuttaa keskustaa sen talouspoliittisista virheistä.
– Vuoden 2007 vaalien alla keskusta puhui jopa viiden miljardin jakovarasta eli julkisten menojen rajusta lisäämisestä. Taustalla oli Nokia-buumi, ja sen tuomat verotuotot soittivat seireenien lauluja keskustalaisten korviin. Lopulta buumi katkesi, verokertymä väheni, mutta menotasoa ei saatu hillittyä. Syömävelan kasvattaminen pääsi edelleen voitolle vanhojen puolueiden luvatessa vaalien alla ”kaikille kaikkea kivaa”.
– Nyt tälle vastuuttomuudelle on saatu viimein loppu. Olisikin toivottavaa, että välikysymyksen allekirjoittaneet siirtäisivät katseensa pois peruutuspeilistä ja osoittaisivat sitä vastoin tukensa hallituksen tekemälle suunnanmuutokselle.
Sotemenoja on hillittävä
Välikysymyksessä nostetaan esiin sote-alan säästöt, huomaa Kangas.
– Huomiotta tosin jää se, miksi säästöjen hakeminen sotesta on haastavaa. Edellinen hallitus kirjoitti lain sellaiseen muotoon, ettei sote-menoille ole edes teoreettista kattoa, ja kaikki mahdollinen ja mahdoton on toteutettava. Ostopalvelut ovat pakotettuja, ja siihen käytetään avointa shekkiä. Nykyinen keskustan rakentama sote-malli ei toimi. On syytä korostaa, että hallitus lisää rahoitusta sote-palveluihin, mutta hillitsee sote-menojen kasvua.
Kasvun ja työn linja
Hallitus ajaa politiikkaa, joka tukee kasvua ja työtä, sanoo Kangas.
– Hallitus hakee talouskasvua esimerkiksi puhtaan energian ja bioteknologian kannustimilla. Alan kasvun merkitystä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle ei voida liiaksi korostaa. Maatalouden osalta hallitus on keskittynyt siihen, mistä kannattavuutta saadaan pitkäjänteisesti, eli ruokaviennin voimakkaaseen kehittämiseen.
– Nyt on viimein unohdettu keskustalainen kriisitukipolitiikka, joka on ajanut maatalouden entistä syvempään ahdinkoon. Hallituksen toimilla tavoitellaan kasvua ja uusia työpaikkoja.
– Hallitus on valinnut politiikassaan myös työn linjan. Kannustinloukut saavat purkutuomioita ja ahkeruus palkitaan. Suomalaisia ei tarvitse holhota, vaan yksilöille on tarjottava mahdollisuuksia kantaa vastuuta omasta elämästään.
Kehitysyhteistyöleikkaukset ovat oikeudenmukaisia
Oppositio puhuu oikeudenmukaisuudesta, sanoo Kangas. Niin tekee hallituskin:
– Välikysymyksessä kyseenalaistetaan hallituksen säästötoimien oikeudenmukaisuutta. Mittavat leikkaukset esimerkiksi kehitysyhteistyöhön noudattavat nimenomaan oikeudenmukaisuuden linjaa.
– Ulkomaille kylvettävää rahaa voisi perustella silloin, jos rahalla saisi oikeasti jotakin konkreettista aikaan. Valitettavasti monien kehitysavun kohdemaiden kansalaiset eivät ole suomalaisten rahoista juuri hyötyneet, saati arvojamme tai demokratiaa omaksuneet. Tulokset ovat olleet osin jopa päinvastaisia odotuksiin nähden.
Kansalaisten arkeen ei lisää kustannuksia
Kangas muistuttaa, että hallitus ei toimillaan lisää kansalaisten arkeen kustannuksia.
– Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus panostaa esimerkiksi maanpuolustukseen ja turvallisuuteen. Niistä ei tingitä. Hallitus ei nosta ruoan arvonlisäveroa. Myös toimet autoilun kustannusten hillitsemiseksi ovat merkittäviä. Kansalaisten arjen kustannukset on pidettävä kurissa.
Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että julkisen talouden tilasta käydään avointa keskustelua, sanoo Kangas.
– Olisi kuitenkin suotavaa, että opposition esitykset taloustoimista perustuisivat tosiasioihin ja että ne olisivat realistisia toteuttaa. Emme voi luottaa esimerkiksi harmaan talouden kitkennän tuovan satoja miljoonia euroja valtion kassaan ja siksi jättää muita vaikuttavia toimia tekemättä. Toivomme oppositiolta konkretiaa ja realismia keskusteluun.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sote-malli Antti Kangas puhdas energia autoilun kustannukset harmaan talouden torjunta sotemenot sote-ala säästötoimet tukipolitiikka Kannustinloukut Kehitysyhteistyö Julkinen talous Talouskasvu Turvallisuus Talouspolitiikka Velkaantuminen Maatalous Välikysymys maanpuolustus kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten Koskela: Hallituksen politiikka vie Suomea oikeaan suuntaan

Kansanedustaja Rami Lehtinen ihmettelee keskustan välikysymystä: ”Keskusta syyttää nykyistä hallitusta omista päätöksistään”

Perussuomalaiset: Oppositio tekee jälleen välikysymyksen omasta epäonnistumisestaan

Valtiovarainministeri Purra: Tarvitsemme yksityisiä investointeja tukevan kilpailullisen toimintaympäristön – ”EU:n pitää olla yrityksille houkutteleva investointikohde”

Purra: Hallituksen talouspolitiikka on vastuullista, realistista ja uskottavaa

Mäenpää keskustan ja Liike Nytin välikysymyksestä: Keskustan kotimaisuus jäi puolitiehen

Koskela: Suomalaisten talousosaamista parannettava
Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius vaatii kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.













