

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset vaatii säätövoimaa tuulivoimatuottajien maksettavaksi – sähköntuotanto ei voi olla riippuvainen siitä, tuuleeko vai ei
Sähköntuotanto Suomessa on liian riippuvainen siitä, tuuleeko vaiko ei. – Yhteiskuntamme ei voi pyöriä tai olla pyörimättä riippuen siitä, sattuuko kohdalle tuulinen vai tyyni päivä. Sähkön varastointi on vielä lapsenkengissä, joten tarvitsemme säätövoimaa vastaamaan kulutukseen vaihtelujen mukaisesti, totesi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskunnan täysistunnossa lokakuussa.
Perussuomalaiset vaatii, että kaikkeen rakennettavaan tuulivoimaan pitää sitoa säätövoimavelvoite.
Säätövoimaa tuulienergialle ajaa myös marraskuussa tehty kansalaisaloite, jonka takana on joukko perussuomalaisia Savonlinnasta. Aloitteessa vaaditaan, että ammattimaiset tuulivoimatuottajat on velvoitettava rakentamaan korvaava säätövoima samanaikaisesti tuulivoiman rakentamisen kanssa ja huolehtimaan säätövoiman kustannuksista itse.
Suurin osa nykyisestä tuulivoimatuotannosta on rakennettu Suomeen huomattavan julkisen taloudellisen tuen avulla. Moni voimala-alue olisi jäänyt rakentamatta ilman sitä.
Tuulivoiman varaan ei voi laskea
Tuulivoima vaikuttaa sähkön pörssihintaan sekä Suomen energian luotettavuuteen ja huoltovarmuuteen. Tuulivoimaan ei voi luottaa eikä sen varaan laskea, sillä sen tuotanto on tuulien mukaan muuttuvaa. Sitä ei voi itsessään käyttää säätövoimana, jos muussa sähköntuotannossa tulee katkoksia. Tuulivoiman osuuden kasvu kokonaisenergiatuotannosta lisää energiajärjestelmän epävarmuutta puuttuvan säätövoiman vuoksi.
– Tuntuu hullulta, että tuulivoimatuottaja ottaa rahat, kun tuulee, mutta ei piittaa, kun ei tuule vaan jättää vastuun silloin muille. On kuin käenpoikanen, sanoo Savonlinnan perussuomalainen kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu Juha Kukkonen.
Hän on laatinut kansalaisaloitteen tuulivoiman säätövoimasta. Idea kansalaisaloitteeseen tuli Ilmastofoorumin ihmisiltä.
– Ihmiset luulevat, että tuulivoima on ratkaisu, mutta eihän se ole, kun siinä on tämä säätövoimaongelma, Kukkonen painottaa.
Markkinahäirikkö nostattaa hintoja
Tuulivoima on energiakartalla markkinahäirikkö. Tuulivoiman saamat valtavat tuet ovat ajaneet alas muita luotettavampia energiantuottoyksiköitä. Tuulivoiman lisääminen ilman säätövoiman vaatimusta todennäköisesti tulee nostamaan energian hintaa edelleen.
Sähköä pitää olla saatavilla kulutusta vastaava määrä. Kulutus vaihtelee, ja siksi tarvitaan säätövoimaa, jota voidaan nopeasti säätää ylös- tai alaspäin. Muuta tuotantoa voidaan Suomessa säätää paitsi tuuli- ja aurinkovoimaa. Kun sähköntuotannossa tuulivoiman osuus on kasvanut, säätövoimaa joudutaan käyttämään entistä enemmän. Jos säätövoimaa ei ole riittävästi tarjolla, yhä lisääntynyt tuulivoiman tuotanto heikentää energiajärjestelmän varmuutta ja aiheuttaa tarpeetonta riippuvuutta naapurimaiden sähköntuotannosta.
Suuret tuulivoimatoimijat voivat Kukkosen mukaan keinotella sähköntuotannossa.
– Yhtiöt voivat rajoittaa omaa tuotantoaan, kun sähkön pörssihinta on alhaalla, ja kun pörssisähkön hinta nousee, yhtiöt lisäävät jälleen omaa tuotantoaan ja tekevät suuren voiton. Tuulivoima on siten markkinahäirikkö, koska tuulivoiman tuottajilla ei nyt ole lain velvoitetta osallistua säätövoiman tuotantoon ja säätövoimareservien kustannuksiin.
Tuulivoima-ala saa toimia lähes miten haluaa
Kansalaisaloite kerää allekirjoituksia toukokuun alkupuolelle asti. Se löytyy sivustolta kansalaisaloite.fi.
– Sitten se voidaan luovuttaa seuraavalle hallitukselle. Olisi hyvä, että eduskunnassa puhuttaisiin näistä asioista. Perussuomalaiset on puhunut omavaraisuuden kehittämisestä. Nyt ollaan lirissä, kun sitä ei ole. Poliitikot ovat toimineet vastuuttomasti, kun eivät ole huolehtineet omavaraisuudesta, Kukkonen sanoo.
Vihervasemmiston yhtenä lempilapsena tuulivoima-ala saa toimia lähes miten haluaa. Lupien saantia nopeutetaan, kansalaisten valitusten teko tuulivoimala-alueista on tehty vaikeammaksi ja kalliimmaksi, terveys-, luonto- ja maisemahaittoja peitellään. Maassa mellastavat ulkomaiset toimijat, joiden tähtäimessä on tulevaisuudessa viedä energiaa Suomesta Eurooppaan.
Osa suunnittelee Suomeen vetytehtaita, jotka käyttäisivät Suomessa ulkomaisten yhtiöiden omistamilla voimaloilla tehtyä tuulivoimaa ja joiden vety vietäisiin suoraan Eurooppaan. Jos toimijoille tulisi vaatimus säätövoimasta, se saattaisi hillitä yltiöpäiseksi muuttunutta tuulivoimarakentamista ja tasapainottaa energian saantia.
Perussuomalaiset vaatii, että Suomen sähköntuotannon tulisi olla riittävää kansallisiin tarpeisiin kaikissa olosuhteissa. Sen vuoksi tuulivoimalle pitäisi määrätä säätövoiman rakentamisvelvoite.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- säätövoima sähkön kulutus sähkön varastointi tuulivoima-ala tuulivoimatuotanto omavaraisuus energiantuotanto sähkön hinta sähköntuotanto vihervasemmisto Energian hinta Tuulivoimatuet Juha Kukkonen Riikka Purra Tuulivoima Huoltovarmuus kansalaisaloite
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomi on keskellä energiakriisiä – Riikka Purra kysyi Annika Saarikolta: ”Oletko mielestäsi mukana järkivihreässä hallituksessa?”

Älykkään sähköverkon ominaisuuksia hyödynnettävä kiertävissä sähkökatkoksissa

Muistatko, mitä vihreät uskottelivat vielä viime talvena: ”Ilmastotoimet suojaavat energian hintojen nousulta”

Koskela: Perussuomalaisten talouspoliikka nojaa realiteetteihin – ”Talouden on pyörittävä silloinkin, kun tuulimyllyt eivät pyöri”

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

Purra: Missä luonnon arvostus on silloin, kun metsiä hakataan paljaaksi tuulivoimahankkeiden alta?

Hallitukselle tiukkaa palautetta huoltovarmuusselonteosta: ”Huoltovarmuuden arviointi ei ole oikea paikka kansalliselle hengennostatukselle tai ideologiselle virheiden peittelylle”

Purra: Suomen ajettava sähkönmarkkinoiden hinnanmuodostuksen uusimista ennen kuin on taas myöhäistä – ”Yhtiöt ovat tehneet valtavaa voittoa suomalaisten elintason kustannuksella”

Tutkimus: Tuulivoimaloiden infraääntä on arvioitu väärin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Antikainen: Iranin hirmuhallinnon johtaja sai mitä tilasi – Putin seuraavaksi listalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.














