Perussuomalaisten Koskela: Hallituksen politiikka vie Suomea oikeaan suuntaan

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina julkisen talouden suunnitelmasta tuleville neljälle vuodelle. Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan menokehys, jonka pohjalta talouspolitiikkaa harjoitetaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela painotti puheessaan julkisen talouden vakauttamisen sekä talouskasvun aikaansaamisen välttämättömyyttä.

– Me kaikki tässä talossa tiedämme, että heikko tuottavuuden kasvu on taloutemme suurimpia ongelmia. Kasvua on hidastanut tuotannollisten investointien sekä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan vähäisyys lisättynä nuorten koulutusasteen alemmalle tasolle jäämiseen verrattuna OECD-maiden keskiarvoon, Jari Koskela toteaa.

Euroopan unionin taloussääntöjen mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla korkeintaan 3 prosenttia BKT:sta ja julkisen velan suhde BKT:hen saa olla korkeintaan 60 prosenttia. Velkasuhde on ylittänyt raja-arvon jo vuonna 2013, kun taas alijäämä on saatu pidettyä alle kolmen prosentin, vaikka tänä vuonna se hetkellisesti ylitetäänkin.

– Orpon hallituksen toimilla velkasuhde saadaan vakautettua vuoden 2028 aikana. Vuonna 2028 valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 7 miljardia, josta noin 4 miljardia on korkomenoja. Tiedämme, että hävittäjähankinnat maksavat 1,7 miljardia, eli muuta velkaa valtiolle jäisi vähän päälle yksi miljardi. Suunta on ihan oikea, Koskela korostaa.

Työtä, yrittäjyyttä ja investointeja

Koskelan mukaan talouden vakauttaminen on haastava tehtävä, eikä Suomen jo nyt korkeaa kokonaisveroastetta ei ole varaa korottaa. Hallitus tähtääkin politiikallaan kansalaisten ostovoiman parantamiseen ja työllistämisen ja työllistymisen kannustimien madaltamiseen.

– Hallituksen sopeutustoimilla julkisen talouden velkasuhteen kasvu saadaan pysäytettyä, mutta se ei yksin riitä. Tarvitsemme myös kasvua, tarvitsemme työtä, yrittäjyyttä ja investointeja. Niihinkin onneksi hallitus on satsaamassa, Koskela sanoo.

Koskela viittaa esimerkiksi parlamentaarisesti sovittuihin TKI-panostuksiin ja peruskoulutuksesta huolehtimiseen. Lisäksi kehysriihessä päätettiin kantaverkon kapasiteetin riittävyyyden varmistamisesta sekä suurten teollisten investointien verovähennyksestä.

Suomeen saa tulla töihin

– Maahanmuuttoa on monesti esitetty julkisen talouden ongelmien ratkaisijaksi. On esitetty, että tarvitaan 40 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Tähän sisältyy oletus, että nämä maahanmuuttajat työllistyisivät yhtä hyvin ja samapalkkaisiin tehtäviin kuin kantaväestö. Tässä saattaa olla haastetta, Koskela sanoo.

Koskela korostaa, että ei hallituksessa kukaan vastusta sitä, että Suomeen tullaan töihin. Julkiselle taloudelle hyödyllinen maahanmuutto ei herätä kritiikkiä. Kielen opiskelu ja työelämään pääsy ovat parhainta kotouttamista ja ovat omiaan lisäämään hyviä väestösuhteita.

– Meillä Pohjois-Satakunnassa, lähinnä Kankaanpäässä on onnistuttu työllistämään maahanmuuttajia niin maatalouteen kasvipuutarhoihin kuin metalli- ja teknologiayrityksiin. Kankaanpäähän liitetty Honkajoki oli aikanaan Suomen virolaisin kunta. Paikallisessa teknologiayrityksessä on tällä hetkellä työntekijöitä 17:stä eri kansallisuudesta, Koskela toteaa.

Kuntatalouden yllä harmaita pilviä

– Kunnathan olivat jo ennen koronaa vakavissa taloudellisissa ongelmissa. Koronavuosina jaetut ja ylimitoitetut tuet saivat kuitenkin monen kunnan tekemään ylijäämäisiä budjetteja. Nyt ollaan kuitenkin palaamassa takaisin karuun todellisuuteen, Koskela muistuttaa.

Koskelan mielestä on huolehdittava, että kunnat selviävät lakisääteisistä tehtävistään kuten koulutuksesta sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Kuntien onnistuminen tällä tehtäväkentällä vähentää tulevaisuudessa hyvinvointialueille ja sote-palveluihin kohdistuvaa painetta.