Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: Vain hyvinvoiva Suomi voi olla kokoaan suurempi – ”Lähden siitä, että Suomi on suomalaisten turvapaikka pahassa maailmassa”

Eduskunnan puhemies, presidentinvaalikampanjansa tänään avannut Jussi Halla-aho muistuttaa, että seuraavaksi valittavalla presidentillä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisen ohella muitakin tärkeitä tehtäviä. Halla-aho korostaa kykyä tunnistaa, ehkäistä ja ratkaista maahan ja kansaan kohdistuvia ongelmia ja uhkia.

Tasavallan presidentti on perinteisesti nähty jatkuvuuden ja muuttumattomuuden takuumiehenä. Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho sanoo, että tulevissa presidentinvaaleissa asetelma on täysin erilainen.

– Nyt me, Eurooppa ja koko maailma olemme myllerryksen ja vanhan maailmanjärjestyksen romuttumisen keskellä. Päätöksentekijän, myös presidentin tärkein henkilökohtainen ominaisuus on kyky ja halu tarkastella ympärillä tapahtuvia asioita realistisesti ja silmät auki. Kyky ja halu tehdä havainnoistaan oikeita analyysejä, kyky, halu ja rohkeus reagoida nopeasti tapahtuviin asioihin niiden vaatimalla tavalla ja niiden vaatimalla nopeudella.

Halla-aho varoittaa, että Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa päättäjiin, joilla on taipumusta sinisilmäisyyteen, hyväuskoisuuteen ja toiveajatteluun.

– Me kaikki toivomme, että maailma olisi hyvä paikka ja että se kehittyisi myönteiseen suuntaan, mutta me emme saa antaa tämän toiveen sumentaa silmiämme ja estää näkemästä vaaroja ja kielteisiä ilmiöitä, Halla-aho sanoo.

Hän puhui tänään presidentinvaalikampanjansa avajaisissa Helsingissä.

Arvomaailmasta ei ole epäselvyyttä

Tilannetajun ja realismin lisäksi merkitystä on etenkin presidenttiehdokkaan arvomaailmalla ja sillä, mitkä ovat hänen prioriteettejaan. Halla-ahon arvomaailmasta ei ole epäselvyyttä.

– Oma ja perussuomalainen arvopohja on se, että Suomi on suomalaisten kotimaa, ainoa kotimaa, Suomen, suomalaisten, suomen kielen turvapaikka tässä pahassa maailmassa. Suomen ja suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi ovat meidän arvopohjamme – nyt ja tulevaisuudessa.

– Presidentin tehtävä on omalta osaltaan ja yhteistyössä muiden päätöksentekijöiden kanssa tunnistaa, ehkäistä ja ratkaista sisäisiä ja ulkoisia vaaroja ja ongelmia, jotka uhkaavat näitä perusarvoja. Tämä ei ole ristiriidassa globaalien, esimerkiksi maailman köyhyyteen tai ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden kanssa, mutta näitä viimeksi mainittuja tavoitteita ei voi eikä pidä edistää suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kustannuksella.

Vanhoista virheistä on opittava

Halla-ahon mukaan vanhojen virheiden pöyhiminen ja jälkiviisastelu ei ole mielekästä, mutta vanhoja virheitä on syytä tarkastella, jotta niitä ei toistettaisi.

– Jokainen kriisi on mahdollisuus oppia ja viisastua. Systemaattinen väärässä oleminen taas kertoo ehdokkaasta ja hänen kyvystään arvioida ympärillään tapahtuvia asioita. Viimeisten 15 vuoden aikana suomalaiset päätöksentekijät antoivat Putinille hopeatarjottimella työkaluja maamme vahingoittamiseen ja rakensi yhteiskuntamme sisään haavoittuvuuksia, joita vihamielinen taho pystyy hyödyntämään.

– Mainitsen muutamia esimerkkejä. Liittyminen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Kaksoiskansalaisuuden mahdollistaminen täällä asuville venäläisille, ja kaksoiskansalaisten esteetön pääsy myös puolustushallinnon ja sisäisen turvallisuuden tehtäviin. Venäläisten mahdollisuus ostaa lähes rajoituksitta kiinteistöjä ja maa-alueita. Sekä kaksoiskansalaisuuteen että omistuksiin liittyy se riski, että niillä luotiin Suomeen venäläisiä intressejä, joita Venäjä voi tarpeen tullen lähteä ”suojelemaan”. Me tiedämme, että venäläisiä ei syrjitä eikä sorreta Suomessa, mutta suuri yleisö Venäjällä ei tiedä. Ja juuri sille yleisölle Kremlin propaganda on suunnattu. Suuri yleisö Venäjällä uskoi myös sen, että venäläisiä sorrettiin Ukrainassa.

Halla-aho korostaa, että riskit olivat nähtävillä Venäjän kehityksen myötä, mutta riskeihin ei reagoitu.

– Osa päättäjistämme, esimerkiksi kaasuputkilobbarit, eivät piitanneet riskeistä, koska heillä oli asiaan liittyviä taloudellisia intressejä. Mutta osa ei nähnyt niitä, koska heillä ei ollut halua tai kykyä arvioida tapahtumia realistisesti. Hyväuskoisuus, sinisilmäisyys, toiveajattelu ja yletön kehitysoptimismi johtavat virheellisiin päätöksiin. Halutaan kovasti, että maailma olisi tietynlainen, ja sitten uskotaan, että kovasti haluamalla maailma muuttuisi sellaiseksi.

Suomi on suomalaisten edunvalvoja

Halla-aho muistuttaa, että seuraavaksi valittavalla presidentillä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisen ohella muitakin tärkeitä tehtäviä. Halla-aho korostaa itse pitävänsä tärkeänä kykyä tunnistaa, ehkäistä ja ratkaista maahan ja kansaan kohdistuvia ongelmia ja uhkia.

– Tällä tavoin yhteiskunta voidaan pitää turvallisempana. Kun yhteiskunta on turvallinen, ihmiset voivat keksiä itse positiivisia visioita, kukin mielensä mukaisesti, Halla-aho sanoo.

Äänestäjillä on erilaisia preferenssejä, ja siksi on hyvä, että on erilaisia ehdokkaitakin.

– Minä lähden siitä, että Suomi on suomalaisten kotimaa ja edunvalvoja. Presidentin ja muiden päättäjien ensisijainen tehtävä on puolustaa suomalaisia niin ulkoisilta kuin sisäisiltäkin vaaroilta ja huolehtia siitä, että tavallisilla ihmisillä on mahdollisuus elää turvassa, niin taloudellisesti kuin fyysisestikin.

– Tämä ei tarkoita kyynistä suhtautumista muuhun maailmaan. Suomen tulee edistää rauhaa, ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjuntaa ja muita hyviä asioita myös rajojensa ulkopuolella, mutta ei turvallisuutemme ja hyvinvointimme kustannuksella. Tämä on moraalinen positiomme, mutta se on myös käytännöllinen kysymys. Vain hyvinvoiva Suomi voi olla kokoaan suurempi tai edes kokoisensa toimija maailmalla, Halla-aho muistuttaa.