PS: Nykyinen EU-politiikka johtaa liittovaltioon – unionia kehitettävä itsenäisten valtioiden kauppaliittona

Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli tänään hallituksen selontekoa EU-politiikan tulevista suuntaviivoista. Perussuomalaiset jättivät asiasta vastalauseen valiokunnan mietintöön. Perussuomalaisten mielestä on tullut aika päästää irti yhä tiivistyvän unionin periaatteesta ja siirryttävä takaisin kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa.

– Suomessa olisi käynnistettävä viimeistään nyt kriittinen keskustelu EU:n tulevaisuudesta ja siitä, millainen EU ja euroalue palvelisi parhaiten Suomea ja suomalaisia, toteavat kansanedustajat Jani Mäkelä, Ritva ”Kike” Elomaa, Jussi Halla-aho, Olli Immonen sekä Lulu Ranne.

Liitovaltiorakenteita tulee purkaa

Perussuomalaisten mukaan EU:sta on tullut yhteisö, joka ei noudata omia sääntöjään ja joka kiertää omia perussopimuksiaan aina uuden kriisin iskiessä. Kun integraatiossa ajaudutaan vakaviin ongelmiin, ratkaisuksi on tarjottu aina vain lisää integraatiota.

– Ongelmia ei voi ratkaista lisäämällä yhdentymistä entisestään. Tulevaisuudessa EU tulisi palauttaa yhteismarkkinoita ylläpitäväksi ja kehittäväksi kauppaliitoksi.

– Yhä tiivistyvän unionin periaatteesta on päästettävä irti ja otettava isoja askelia taaksepäin. Liittovaltion kaltaisia rakenteita tulee purkaa ja siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa, perussuomalaiset vaativat.

Määräenemmistöpäätökset vähentävät Suomen päätösvaltaa

Hallituksen EU-selonteon kirjaus verotusta koskevan määräenemmistöpäätöksenteon käyttöönotosta poikkeaa Suomen aikaisemmasta kannasta. Perussuomalaiset huomauttavatkin, että kerran pois annettua vaikutusvaltaa ei saada enää takaisin.

– EU on viimeisen kymmenen vuoden aikana onnistunut toimeenpanemaan paljon direktiivejä, joilla ehkäistään harmaata taloutta ja veronkiertoa, eikä se ole vaatinut määräenemmistöpäätöksenteon käyttöönottoa, perussuomalaiset huomauttavat.

EU-tasoisessa sääntelyssä tulisi perussuomalaisten mukaan keskittyä ensisijaisesti terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisyyn sekä ulkorajavalvonnan tehostamiseen. Nämä ovat kokonaisuuksia, joissa joukkovoimalla on ratkaiseva merkitys.

Hallitsematon maahanmuutto pysäytettävä

Tähän mennessä jäsenmaiden, parlamentin ja komission kesken ei ole löytynyt yhteisymmärrystä sellaisesta turvapaikkapolitiikasta, joka vastaisi ajan haasteita. Erityisesti jäsenvaltioita velvoittava, taakanjakoon perustuva yhteisvastuumekanismi ja sisäisten siirtojen lisääminen houkuttelee entisestään lisää tulijoita Eurooppaan.

– Afrikan väkiluvun moninkertaistuminen ja Lähi-idän jatkuvat konfliktit sekä ilmastonmuutos tulevat kasvattamaan maahanmuuttopainetta. Monet jäsenmaat ovat ottaneet entistä tiukemman linjan maahanmuuttopolitiikkaan, ja niin myös Suomen tulisi tehdä.

Perussuomalaisten mukaan EU:n tulisi käyttää kauppa- ja viisumipolitiikkaa laajemmin hyödyksi palautussopimusten aikaansaamiseksi. Lisäksi sen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan.

Ilmastotoimien ja kilpailukyvyn välille tulee löytää tasapaino

Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat linjaukset rajoittuvat selonteossa vain pariin lauseeseen. Maataloustuotannon tukemiseen ja maaseudun kehittämiseen tarkoitetun EU-rahoituksen osuus on EU:n rahoituskehyksissä alentunut asteittain viimeisten kymmenen vuoden aikana.

– Suomessa metsien merkitys tulonlähteenä on suurempi kuin muualla EU:ssa, sillä meillä metsätilojen keskikoko on yli kaksinkertainen unionin keskiarvoon verrattuna. Suomen tulee viimeiseen asti pitää kiinni siitä, että metsäpolitiikka on kansallisen päätäntävallan piirissä.

– Pahimmillaan liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet murentavat kotimaista ruoantuotantoa ja heikentävät kansallista kriisinkestävyyttä. Ilmastotavoitteilla myös heikennetään kilpailukykyä ja tuhotaan suomalaisten yritysten toimintaedellytykset, perussuomalaiset uskovat.