Kompastuuko Guggenheim taas avoimuuden puutteeseen?

NÄKÖKULMA | Guggenheimin varajohtaja Ari Wiseman on tyylikäs ja sujuvasanainen herra. Hän on nopea kiistämään olevansa myymässä Helsingille mitään, vaikka juuri sitä hän on tekemässä, myymässä. Omasta mielestään hän ehdottaa kumppanuutta, mutta hänen edustamansa taho ei sijoita rahojaan. Maksajan osa on varattu helsinkiläiselle veronmaksajalle.

“Guggenheimin oman selityksen mukaan ensimmäinen ehdotus kaatui juuri avoimuuden ja dialogin puutteeseen. Nyt näyttää siltä, että toinen kierros on kompastumassa täsmälleen samaan ongelmaan.”

Perussuomalaisen toimitus kävi haastattelemassa Ari Wisemania. Puolen tunnin keskustelun tuloksena ei ollut yhteisymmärrystä edes siitä, vastasiko hän kysymyksiin vai antoiko yleisiä lausuntoja työnantajansa puolesta.

Avoinna olevista kysymyksistä suurimmat liittyvät rahaan. Laskelmat museon taloudellisesta vaikutuksesta tulevat kuin mustasta laatikosta. Ne tehnyt Boston Consulting Group on toki hyvämaineinen yritys, mutta kun kyse on vähintään 130 miljoonan investoinnista – sekä vuosittaiset kulut päälle – olisi silti syytä avata laskelmat ja kertoa avoimesti, mistä numerot tulevat. Tätä Guggenheim ei tee. Helsinkiläisten pitäisi tyytyä uskomaan.

Guggenheimin oman selityksen mukaan ensimmäinen ehdotus kaatui juuri avoimuuden ja dialogin puutteeseen. Nyt näyttää siltä, että toinen kierros on kompastumassa täsmälleen samaan ongelmaan. Jokainen voi itse arvioida, uskooko Wisemanin mukaan konservatiiviseen arvioon 550 000 vuosittaisesta kävijästä museossa.

Jokaisen on pakkokin arvioida asia itse, sillä Guggenheimin tilaamista laskelmista ei juuri muuta näytetä kuin lopputulos.

On hyvin vaikea uskoa, että Suomen tämänhetkisessä taloustilanteessa Espoo ja Vantaa tahtoisivat rahoittaa amerikkalaista megamuseota Helsingille. Valtiokaan ei ole osoittanut mitään halua avata kukkaroaan. Jos museo tulee, sen maksaa Helsinki ja Helsinki yksin.

Yhteen kysymykseen Ari Wiseman sentään vastasi suoraan. Hänen mukaansa prosessiin on tulossa uutta ulkomaista lahjoitusrahaa, joten kysymys ei ole pelkästä nollasummapelistä suomalaisella kulttuurikentällä. Kirjataan tämä lupaus ylös ja jäädään odottamaan konkretiaa.