

Heikki Saukkomaa Lehtikuva
Kompastuuko Guggenheim taas avoimuuden puutteeseen?
NÄKÖKULMA | Guggenheimin varajohtaja Ari Wiseman on tyylikäs ja sujuvasanainen herra. Hän on nopea kiistämään olevansa myymässä Helsingille mitään, vaikka juuri sitä hän on tekemässä, myymässä. Omasta mielestään hän ehdottaa kumppanuutta, mutta hänen edustamansa taho ei sijoita rahojaan. Maksajan osa on varattu helsinkiläiselle veronmaksajalle.
”Guggenheimin oman selityksen mukaan ensimmäinen ehdotus kaatui juuri avoimuuden ja dialogin puutteeseen. Nyt näyttää siltä, että toinen kierros on kompastumassa täsmälleen samaan ongelmaan.”
Perussuomalaisen toimitus kävi haastattelemassa Ari Wisemania. Puolen tunnin keskustelun tuloksena ei ollut yhteisymmärrystä edes siitä, vastasiko hän kysymyksiin vai antoiko yleisiä lausuntoja työnantajansa puolesta.
Avoinna olevista kysymyksistä suurimmat liittyvät rahaan. Laskelmat museon taloudellisesta vaikutuksesta tulevat kuin mustasta laatikosta. Ne tehnyt Boston Consulting Group on toki hyvämaineinen yritys, mutta kun kyse on vähintään 130 miljoonan investoinnista – sekä vuosittaiset kulut päälle – olisi silti syytä avata laskelmat ja kertoa avoimesti, mistä numerot tulevat. Tätä Guggenheim ei tee. Helsinkiläisten pitäisi tyytyä uskomaan.
Guggenheimin oman selityksen mukaan ensimmäinen ehdotus kaatui juuri avoimuuden ja dialogin puutteeseen. Nyt näyttää siltä, että toinen kierros on kompastumassa täsmälleen samaan ongelmaan. Jokainen voi itse arvioida, uskooko Wisemanin mukaan konservatiiviseen arvioon 550 000 vuosittaisesta kävijästä museossa.
Jokaisen on pakkokin arvioida asia itse, sillä Guggenheimin tilaamista laskelmista ei juuri muuta näytetä kuin lopputulos.
On hyvin vaikea uskoa, että Suomen tämänhetkisessä taloustilanteessa Espoo ja Vantaa tahtoisivat rahoittaa amerikkalaista megamuseota Helsingille. Valtiokaan ei ole osoittanut mitään halua avata kukkaroaan. Jos museo tulee, sen maksaa Helsinki ja Helsinki yksin.
Yhteen kysymykseen Ari Wiseman sentään vastasi suoraan. Hänen mukaansa prosessiin on tulossa uutta ulkomaista lahjoitusrahaa, joten kysymys ei ole pelkästä nollasummapelistä suomalaisella kulttuurikentällä. Kirjataan tämä lupaus ylös ja jäädään odottamaan konkretiaa.
JIRI SALIN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset eivät hyväksy uutta Guggenheim-esitystä – Raatikainen: ”Jos kyseessä olisi hyvä bisnes, luulisi sille löytyvän paljon enemmän yksityisiä rahoittajia”

Helsingin PS-Nuoret: Ehdoton ei Guggenheimille – ”Elitististä haihattelua – näpit irti kaupunkilaisten kukkarolta!” –

Halla-aho: Vihulainen torjuttu vain vähäksi aikaa – ”Guggenheim palaa kiusaamaan Helsinkiä, koska muitakaan hyväuskoisia ei löydy”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















