

PS ARKISTO
Viikon 19/2022 luetuin
Suomessa havaittu ylikuolleisuus selvitettävä perusteellisesti – Immonen: ”Alhainen syntyvyys ja ylisuuri kuolleisuus ovat kansakunnan väestönkehityksen kannalta erittäin huolestuttavia ilmiöitä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta selvittämään perusteellisesti, mitkä tekijät Suomessa ovat johtaneet siihen, että kuolleiden määrä on noussut merkittävästi.
– Huhtikuussa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) otti Twitterissä kantaa kuolleiden määrän kasvuun. Hän totesi muun muassa, että marras-joulukuussa kuolleiden luku oli 15 prosenttia vuosien 2017–2020 marras-joulukuuta korkeampi ja että asia ”pitää selvittää tarkemmin”. Mielestäni ylikuolleisuuden syyt tulee selvittää viipymättä, Olli Immonen sanoo.
Alkuvuoden Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan Suomessa kuoli viime vuonna 57 343 ihmistä. Kuolleiden määrä oli suurin sitten sotavuoden 1944. Verrattuna viimeiseen koronaviruspandemiaa edeltäneeseen vuoteen 2019 kuolleita oli 3 394 enemmän ja vuoteen 2020 verrattuna 1 855 enemmän.
– Kasvua edellisvuodesta oli siis noin kolme prosenttia. Tilastokeskuksesta on myös kommentoitu, että viime vuonna kuoli joka päivä puolitoista ihmistä enemmän kuin olisi tilastollisesti pitänyt kuolla.
Kuolleiden määrä korkein sotien jälkeen
Tilastokeskuksen mukaan kuolleisuuden kasvu on tullut erityisesti yli 85-vuotiaiden kuolleisuuden lisääntymisestä. Jos vertaa vuotta 2021 vuosien 2017–2020 keskimääräiseen kuukausittaiseen kuolleiden määrään, kuolleiden määrät ovat olleet normaalia suurempia toukokuusta lähtien koko loppuvuoden ajan.
– Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden tammikuussa Suomessa kuoli 10 prosenttia enemmän ihmisiä kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Kuluvan vuoden tammikuun ennakollinen kuolleiden lukumäärä on vuodesta 1945 alkavan mittaushistorian korkein. Tämä on erittäin huolestuttavaa, Immonen toteaa.
Syy selvitettävä pikaisesti
THL:n emeritusprofessorin mukaan vuoden 2021 heinäkuun ja 2021 joulukuun välillä koronakuolemia vahvistettiin 476 henkilöä, mutta ylikuolleisuutta kirjattiin 2 400 tapauksen verran. Korona-ajan ylikuolleisuus ylitti vuoden lopussa Covid-kuolleisuuden 80 prosentilla.
– Tilastokeskus on julkaissut tuoreen ennakkotilaston kuukausittaisista väestönmuutoksista. Siitä on havaittavissa myös, että syntyvyys on laskenut Suomessa helmikuussa 11,5 prosenttia ja maaliskuussa 16,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alhainen syntyvyys ja ylisuuri kuolleisuus ovat kansakunnan väestönkehityksen kannalta erittäin huolestuttavia ilmiöitä. Hallituksen on selvitettävä pikaisesti, mitkä tekijät Suomessa ovat johtaneet tähän kehityssuuntaukseen, Immonen vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Covid-kuolleisuus Aki Lindén ylikuolleisuus koronapandemia Tilastokeskus kirjallinen kysymys väestönkehitys THL Syntyvyys Twitter Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – ”Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”

Suomi käyttää terveydenhuoltoon moniin muihin maihin verrattuna paljon vähemmän rahaa – ”Seuraukset ovat nyt näkyvissä”

Juvonen: Ei pakkolakeja vaan palkkaa hoitoalan ammattilaisille

Purra: Hoitajilla on täysi oikeus vaatia parempaa laillisessa lakossa

Koponen: Lapsilisän korottaminen voisi toimia taloudellisena kannustimena suomalaisten syntyvyysasteen nostamiseksi

Perhesuunnittelu herättää ristiriitaisia tunteita ongelmalähiöissä: ”On naisen oma asia päättää kuinka monta lasta haluaa”

Mäenpää: Mitkä ovat syyt korona-ajan ylikuolleisuudelle?

Nyt on hapokasta: Petteri Orpo esitti työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi perheiden perustamiselle ja suomalaisten syntyvyydelle

Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei korjata maahanmuutolla – ”Ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta”
Viikon suosituimmat

Epäilty vasemmistopuolueen vaalivilppi voi vielä muuttaa Ruotsin vaalituloksen: “Joku tolkku sentään pitäisi olla”
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.

Bernerin epäonnistunut taksiuudistus kuopataan viimein – taksialalle kunnianpalautus, turvallisuus etusijalle
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.

Ceutan kunnossapitotyöntekijät syyttävät laittomasti maahan tunkeutuneita: ”He tappavat eläimiä huvikseen”
Ceutaan laittomasti tunkeutuneet ja sinne jääneet nuoret miehet ovat syyllistyneet pahoinpitelyihin, ryöstöihin ja raiskauksiin, mutta mitkään laittomuudet eivät näköjään tulijoille riitä. Nyt rikosten kohteena ovat viattomat eläimet.

Vaalikatastrofi järisyttää jo koko Ruotsia: Jengirikollisten lähipiiri vaalitoimitsijoina Tukholmassa – ääniä ostettu Luulajassa ja Piitimessä
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät epäselvyydet uhkaavat haudata alleen koko valtakunnallisen vaalituloksen. Epäiltyjä väärinkäytöksiä tulee kaiken aikaa lisää ja usko pohjoismaiseen demokratiaankin horjuu. Pian on johtopäätösten aika.

AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä – kristillisdemokraattien kannatus romahti, demarit alamäessä
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.

Demarisäätiön pomo kuppasi vanhuksen rahat – Reijonen: Hälytyskellojen pitäisi soida
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.

Kaleva kepuloi euron bensa-tarinalla – Purra: Pitäytykää tosiasioissa
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.

EU-elvytyspaketista rahaa ajoneuvoverojen poistoon Italiassa – Tavio: Perussuomalaiset varoitti yhteisvelasta
Italia aikoo poistaa vuoden 2027 ajalta ajoneuvoveron yli 14 miljoonalta autolta ja moottoripyörältä, ja käyttää tähän EU:n elpymisvälineestä peräisin olevia rahoja. Perussuomalaiset varoittivat jo vuonna 2021 EU:n elpymisvälineestä ja vastustivat sen hyväksymistä eduskunnassa.

Vigelius latasi täyslaidallisen hallituksen saavutuksista masentuneelle oppositiolle
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.

Svenska Ylen selvitys: Maahanmuuton haittavaikutukset puhuttavat ainoastaan perussuomalaisia – muut puolueet vaikenevat Espoossa ja Vantaalla
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













