maahanmuuttajat

Länsimaiset yhteiskunnat ovat viime vuosikymmenet pitäneet kirjaimellisesti huolta lakisääteisistä velvoitteistaan ja kristilliseen kulttuuriin kuuluvasta lähimmäisen rakkaudesta. Käteen on kuitenkin jäänyt vain maailman palkka ja enemmistöstä on tullut vähemmistön lakeija. Näin ei voi jatkua ja nyt on muutoksen aika.

Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että Suomi siirtyy ennemmin tai myöhemmin maahanmuuttajien velvoittavampaan sosiaaliturvaan julkisen talouden ongelmien ja muuttuneen maailman vuoksi. Purra arvioi, että nykyinen malli lähestyy loppuaan, koska Suomi hakee jatkuvasti ulkomailta lisää työntekijöitä matalapalkka-aloille eivätkä Suomessa jo olevat maahanmuuttajat näe työntekoa kilpailukykyisenä vaihtoehtona saavutettuun sosiaaliturvan tasoon verrattuna.

Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Euroopassa yhä useampi haluaa enemmän kansallista päätösvaltaa valtioiden omien rajojen valvontaan. Taustalla loistaa epäluottamus EU:n yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan ja erimielisyydet vastuunjaosta. Näin vastasivat kansalaiset 23 jäsenmaassa tehtyyn kyselyyn, kertoo Politico-verkkomedia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa, että puolueen kädenjälki näkyy merkittävällä tavalla Suomen maahanmuuttopolitiikassa. Maahanmuuton lainsäädäntö on kiristynyt perussuomalaisen sisäministeri Mari Rantasen johdolla. Turvapaikanhakijoiden määrä on puolittunut tämän hallituskauden aikana, mutta maahanmuuttoasioissa riittää tekemistä myös tuleville hallituksille.

Maahanmuuttokriittisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen galluplento ei ole katkennut ja puolue on maansa suosituin. Pakolaisongelma on ollut pinnalla vuosikaudet, mutta nyt ongelman ratkaisulle on oikeasti kansan tuki. Yhdysvaltain presidentti on hänkin kaikesta yhteisestä huolimatta osoittautumassa ongelmalliseksi ja siksi kansalliskonservatiivit ottavat nyt etäisyyttä Donald Trumpiin.

Rakentaminen on Suomessa jäissä mutta vielä harvakseltaan paukkuvat runkonaulaimet julkisen sektorin asuntotyömailla. Pääkaupunkiseudulla se monesti tarkoittaa vuokra-asuntoja ennätysvauhtia kasvavalle halpatyövoimalle. Segregaation myötä erilaiset sosiaaliset ryhmät todennäköisesti eriytyvät toisistaan omille alueilleen kaupungin sisällä. Samalla kuihtuu keskiluokan asuntoihin sidottu varallisuus.

Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.

Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.

Marinin hallitus loi Suomeen opiskelijaviisumijärjestelmän, jota maahanmuuttajat ovat käyttäneet hyväkseen väylänä perheiden maahantuontiin ilman todellisia edellytyksiä opiskeluun tai toimeentuloon. Hallitus päätti korjata tämän lain aiheuttamia ongelmia.

Vasemmisto-oppositio luottaa kuin vuoreen työperäisen maahanmuuton taloutta vahvistavaan vaikutukseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin muistuttaa eduskunnalle tosiasioista: työperäinen maahanmuutto auttaa vain, jos maahanmuuttajien luoma arvonlisä on riittävä suhteessa heidän kuluttamiinsa julkisiin palveluihin ja etuuksiin. Näin ei usein ole.

Nykyinen turvapaikkajärjestelmä luotiin eilispäivää, toisenlaista aikakautta varten. 27 eurooppalaista maata antoivatkin juuri yhteisen julkilausuman, jossa maahanmuuttajien yksilölliset edut saavat väistyä yhteiskunnan edun myötä. Suomea konferenssissa edusti sisäministeri Mari Rantanen.

-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.

Keskustan tuoreessa talousvaihtoehdossa maahanmuuttoa hehkutetaan hivenen aiempaa himmeämmillä valoilla. Vielä viime vuonna kepu oli haalimassa Suomeen 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain, mutta tänä vuonna kepun ohjelmassa määrällisiä tavoitteita ei enää ole kirjoitettu auki.

Viime viikolla valtamedioissa uutisoitiin laajasti tutkimuksesta, jonka johtopäätöksenä maahanmuuttajien vaikutus Suomen talouteen olisi positiivinen. Helsingin Sanomat kysyi valtiovarainministeriöltä tutkimuksesta. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattilan mukaan tutkimus on heikkolaatuinen ja siitä on tehty liiallisia johtopäätöksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää ihmeellisenä, että missään mediassa ei ole puhuttu tekijöiden taustoista.

Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

Modernit, ihmisen kaltaiset robotit korvaavat perusihmisen ensin ammateissa, joissa työ on toisteista, fyysisesti kuormittavaa sekä ennustettavaa. Siis tyypillisiä matalapalkka-ammattien töitä, joita tänään tekevät yhä useammin vieraskieliset. Keskustelu työperäisestä maahanmuutosta saakin aivan uuden sävyn, kun pohditaan, mitä robotisaatio voi tarkoittaa ihmiselle elämän mittaisella tähtäimellä.

Laitavasemmistolaisen Zohran Mamdanin voitto New Yorkin pormestarivaaleissa on ollut vasemmistolle suuri ilon aihe Suomessakin. Vaalikampanjassaan Mamdani lupaili kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista, mutta populististen lupausten toteuttaminen voi olla vaikeampi rasti. Jos New Yorkin historian ensimmäinen muslimipormestari onnistuu tavoitteissaan, sillä ei välttämättä ole valtakunnallista merkitystä, mutta jos Mamdani epäonnistuu, hänestä tulee koko demokraattipuolueen epäonnistumisen symboli.

Diakonia-ammattikorkeakoulun tuore tutkimus esittää ruusuista kuvaa maahanmuutosta, sillä tutkimuksessa muun muassa väitetään maahanmuuttajien maksavan enemmän veroja kuin he saavat tukia. Useita tutkimuksia maahanmuutosta julkaisseen Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kertoo nyt Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimuksen puutteista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi hyvinvointialueiden tapaa tehdä sopeutustoimia. Hänen mielestään sopeutuksia pitäisi palvelujen ja työvoiman sijaan hakea leikkaamalla hallinnosta ja laittomasti maassa oleskelevien palveluista.

Maahanmuuttajien uuden kotoutumistuen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Työttömät maahanmuuttajat, jotka saavat työmarkkinatukea, saisivat jatkossa vähemmän rahaa.

Perussuomalaiset näkee, että Suomen ei pidä houkutella sellaista työperäistä maahanmuuttoa, joka kuormittaa julkista taloutta ja aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia. Perussuomalaisten linja on, että selkeät pelisäännöt työperäiselle maahanmuutolle ovat myös Suomeen saapuvan ulkomaalaisen työntekijän etu.

Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin tänään muun muassa maahanmuuttajien ja Suomessa oleskelevien hyväksikäytöstä työmarkkinoilla. Demarikansanedustajat yrittivät hiillostaa aiheesta perussuomalaista oikeusministeri Leena Merta vaatimalla lakialoitetta ay-liikkeen kanneoikeudesta.

Ajatuspaja Suomen Perusta varoittaa Youtube -videollaan maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmästä, jolla tehtäisiin lähinnä vain uusi väylä halpatyövoimalle. Suuret ikäluokat poistuvat Suomen työmarkkinoilta, ja kokoomus havittelee tilanteeseen apua maahanmuuttajista sekä heille tehtävästä pisteytysjärjestelmästä.

Kelan Ilta-Sanomille antamien tietojen mukaan yli kolmasosa (37 %) toimeentulotuesta menee vieraskielisille. Euroissa tämä on yli 300 miljoonaa. Pahin tilanne vallitsee Espoossa ja Vantaalla.

Ylellä uutisoidaan Suomen onnistuneen kansainvälisen vertailun mukaan loistavasti maahanmuuttajien "kotoutumisessa". Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa totuuden olevan hieman toisenlainen kuin mitä Ylen hehkutuksesta voisi olettaa.

Vuoden 2026 talousarvioesityksessä kotoutumiseen esitetään entistä vähemmän määrärahaa, sillä jatkossa maahanmuuttaja vastaa yhä enemmän itse omasta kotoutumisestaan. - Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.

Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila kysyy, miten maahanmuuttajien, erityisesti kasvavan muslimiväestön, äänten kalastelu vaikuttaa vasemmiston kantoihin.