sosiaali- ja terveydenhuolto

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Naton jäsenyyden myötä, ja hallitus haluaa vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon roolia osana kokonaisturvallisuutta. Uusi lakiesitys velvoittaa hyvinvointialueet tukemaan Puolustusvoimia kriisi- ja häiriötilanteissa, ja valtio rahoittaa tehtävät täysimääräisesti.

Eduskunnan kyselytunnilla käytiin tänään pitkä keskustelu hyvinvointialueiden, soten ja rahoituslain ongelmista. Niin sosiaalidemokraatit, keskusta kuin vihreätkin vaativat hallitukselta lisää toimenpiteitä itse edellisessä hallituksessa sorvaamansa sotemallin valuvikojen korjaamiseksi. Ehdotuksia siitä, mistä rahat otetaan, sen sijaan ei kuultu.

Eduskuntaan saapui hallituksen esitys lastensuojelulain kokonaisuudistuksen ensimmäisestä vaiheesta, joka antaa sijaishuollolle ja viranomaisille vihdoin lisää toimivaltuuksia lasten suojelemiseksi. Lastensuojelussa ennen poliittista uraansa työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää uudistusta tärkeänä lasten ja nuorten suojelemiseksi.

Perusuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra purki tuntojaan torstain kyselytunnin jälkeen viestipalvelu X:ssä. Hallitushan kertoi juuri ennen kyselytuntia, miten se on päättänyt täsmentää ja kohdentaa uudelleen osaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon aiemmin kohdennetuista säästöistä.

Hallitus on päättänyt täsmentää ja kohdentaa uudelleen osaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon aiemmin kohdennetuista säästöistä. Päätettyjen toimenpiteiden arvioidaan vahvistavan julkista taloutta yhteensä noin 166 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra selventää soteuudistuksen tämänhetkistä tilaa viestipalvelu X:n ketjussaan. Ketjusta selviää muun muassa se, että koko soten yleiskatteinen rahoitus lähentelee kolmasosaa koko valtion budjetista ja että hallitus lisää tänä vuonna alueiden rahoitusta 2,2 miljardia euroa viime vuoteen nähden.

Keskusta teki välikysymyksen arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta. Välikysymys ei suinkaan ole keskustan ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyvä. Niin tämä kuin aiemmatkin välikysymykset ovat aiheuttaneet perussuomalaisissa suurta kummastusta, onhan sote-uudistus kuitenkin keskustan kauan himoitsema luomus, jota hallitus on tähän mennessä toteuttanut keskustan ja edellisen hallituksen asettamien lakien mukaisesti.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on useita tärkeitä kirjauksia, joilla tuetaan omaishoitajia, heidän yhdenvertaisuuttaan ja jaksamistaan. Yhteiskunnan näkökulmasta omaishoidon tukeminen on kannattavaa, sillä ilman omaishoitajia koko sote-järjestelmä romahtaisi. Siksi perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman panostaisi entistä enemmän omaishoitoon ja omaishoitajiin.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, joilla tuetaan omaishoitajia, ja hallitus toteuttaa omaishoidon kokonaistarkastelun puoliväliriiheen mennessä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan Suomen koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä kaatuisi ilman omaishoitajia.

Hallitus tavoittelee Suomen TKI-rahoituksen nostoa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto, Minna Reijonen, Kaisa Garedew ja Jaana Strandman pitävät TKI-rahoituksen nostoa välttämättömänä talouskasvun ja hyvinvointivaltion turvaamiseksi mutta muistuttavat, että määrän lisäksi on pidettävä huoli myös tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden laadusta.