Suomen kieli

Suomalaisten nuorten oppimistulokset jatkavat laskuaan. Vuoden 2025 Pisa-tulokset osoittavat, että Suomen tulokset heikkenivät jälleen kaikilla keskeisillä osa-alueilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen mukaan tulosten pitäisi viimeistään nyt herättää päättäjät siihen, että suomalaisen koulun ongelmia ei enää saa vähätellä.

Perussuomalaisten kansanedustaja, rehtori ja erityisopettaja Jaana Strandman kritisoi vahvasti Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n eduskuntavaali- ja tulevan hallitusohjelman tavoitteita maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen lisäämisestä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tehnyt toimenpidealoitteen vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetuksen uudistamisesta. Nieminen esittää, että koulut rajaavat julkisesti rahoitettua oman äidinkielen opetusta ja suuntaavat voimavaroja nykyistä vahvemmin suomen ja ruotsin kielen oppimiseen.

RKP on vaatinut hyvinvointialueita parantamaan palveluja sekä suomeksi että ruotsiksi. Samaan aikaan puolue kuitenkin vastustaa suomen kieltä edistävän tahon edustusta uudessa kieliasiain neuvottelukunnassa.

Ensi viikolla käynnistyy uuden kristillisen koulun ensimmäinen lukukausi Kouvolassa. Koulu toimii kotikouluna, eli käytännössä se on maksullinen yksityiskoulu.

Vantaan perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Kai‑Ari Lundell arvostelee blogikirjoituksessaan Helsingin koulupolitiikkaa ja korostaa, että lapset eivät voi toimia välineenä segregaation ehkäisyssä. Lundell vaatii myös oman kielen opetuksen lakkauttamista ja suomen kielen vahvempaa painottamista vieraskielisten oppilaiden opetuksessa.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja vaatii puolueeltaan uutta kielipoliittista painotusta ja varoittaa suomen kielen aseman heikkenemisestä. Jyväskylässä puolueensa yleisötilaisuudessa puhunut Keskisarja arvosteli myös SDP:n maahanmuuttopolitiikkaa ja sanoi puolueen hyötyvän muuttuvasta väestörakenteesta.

Suomen kieli on yhteiskuntaamme ylläpitävä kieli. Se takaa demokraattisen yhteiskunnan toiminnan. Suomen kielen elinvoimaisuuden takaa viime kädessä se, että suomen kieltä käytetään. Suomesta ei pidä luoda sellaista kuvaa, että täällä voi elää englanniksi.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.

Oulun kaupunginvaltuusto kävi maanantaina kiivasta debattia kaupungille laaditun hyvinvointisuunnitelman sanavalinnoista. Perussuomalaisten Jukka Huotari vaati suunnitelmaan muutoksia kaikkiaan 12 kohtaan. Hän halusi muun muassa poistaa maininnat "monikielisestä" viestinnästä ja "sukupuolten moninaisuudesta". Yle väänsi jutussaan perussuomalaisten asiasta pitämät puheenvuorot "näytöksen järjestämiseksi".

Suomalaisuuden päivä on juhla suomalaisen kulttuurin, kielen, historian ja identiteetin kunniaksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman muistuttaa siitä, kuinka arvokas maa Suomi on ja kuinka tärkeää on vaalia niitä asioita, jotka tekevät Suomesta suomalaisen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman muistuttaa, että Suomen kieli on kansallinen aarteemme ja arkemme tärkein väline.

Kansanedustaja Minna Reijonen korostaa, kuinka tärkeää kommunikointi suomeksi on erityisesti hoitotyössä ja vanhustenhoidossa.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii järkeä Suomen kielipolitiikkaan. Suomessa tulee saada palvelua suomen kielellä.

Ajatuspaja Suomen Perustan ylläpitämä vaestokello.fi-palvelu havainnollistaa reaaliaikaisesti Suomen väestörakenteen muutosta erityisesti maahanmuuton vaikutuksista. Etenkin pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia ja suomen kielen puhujien määrä hiipuu.

Sosiaali- ja terveysministeriksi nouseva perussuomalaisten Wille Rydman on huolissaan hoiva-alan tilasta ja henkilöstön kielitaidosta. Hänen mukaansa alalla on ilmiselviä puutteita, ja erityisesti suomen ja ruotsin kielen osaaminen on saatava riittävälle tasolle vielä tämän hallituskauden aikana. Rydman kertoi sosiaali- ja terveysalaan liittyvistä näkemyksistään MTV:n ja Ylen haastatteluissa keskiviikkoiltana.

Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman vaativat korkeakoulutusjärjestelmään selkeitä rakenteellisia uudistuksia, jotka turvaavat suomalaisille nuorille laadukkaat ja saavutettavat koulutuspolut. Edustajat nostavat esiin erityisesti korkeakoulukentän hallinnollisen raskauden, nuorten vaikeudet päästä jatkokoulutukseen sekä suomen kielen aseman heikkenemisen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin huolen päiväkotien ja koulujen tilanteesta, joissa suomen kieli jää vähemmistöasemaan maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvaessa. Strandman korostaa, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee tukea lasten vahvaa suomen kielen taitoa, jotta oppimistulokset, sosiaaliset suhteet ja kotoutuminen eivät heikkene.

Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vastaa kansanedustaja Jaana Strandmanin kirjalliseen kysymykseen korostamalla, että terveydenhuollon henkilöstön kielitaito on olennainen osa potilasturvallisuutta. Juuso kertoo, että hallitus arvioi parhaillaan hoitajien kielitaitovaatimuksia.

Perussuomalaisten Mika Merano kritisoi kulttuurirelativismia ja monikulttuurisuutta, jotka ovat vaarassa johtaa oman kulttuurimme väistymiseen ulkomaisten, usein äärikonservatiivisten tai vahingollisten kulttuurien tieltä, mikä on omiaan lisäämään rikollisuutta, heikentämään tasa-arvoa ja uhkaamaan kansallista yhtenäisyyttä.

Englannin kieli valtaa hiljalleen alaa suomalaisessa koulutuksessa. Aamulehti uutisoi äskettäin, että Tampereelle ollaan perustamassa täysin englanninkielistä lukiolinjaa, jonne suomalaisen peruskoulun käyneitä ei edes oteta. Tällainen uudistus on omiaan nakertamaan suomen kielen asemaa, kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo.

Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman pitävät suomen kieltä kansallisena perusarvona, jonka asemaa ei saa heikentää. Viime aikoina Opetusministeriön esille nostama esitys erillisen englanninkielisen lukiotutkinnon luomisesta Suomeen huolestuttaa edustajia, joiden mielestä esitys toteutuessaan lamauttaisi kansallisidentiteetin kehitystä.

Ajamme jatkossakin suomalaisuuden ja erityisesti suomen kielen asiaa, mutta puoluepolitiikan ulkopuolella, määrittelee Suomalaisuuden Liiton tuore puheenjohtaja Tiera Laitinen, joka on vastikään aloittanut pestinsä aiemmin liittoa johtaneen Ilmari Rostilan tilalla.

Suomessa hoitotyössä toimiminen edellyttää sujuvaa suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, korostaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Tänään käynnistyvässä Suomeksi, kiitos -kampanjassa perussuomalaiset haluaa kiinnittää huomiota suomen kieleen ympärillämme. - Emme halua Suomesta puolinaisen englannin maata, emmekä halua englantia sinne, missä kuuluu kuulua suomi, perussuomalaisten puheenjohtaja Rikkka Purra sanoo.

Helsingin Perussuomalaisten 1. varavaltuutettu Mika Merano nostaa blogissaan esiin huolen suomen kielen asemasta. Hänen mukaansa kielipolitiikka vaatii perusteellista uudelleenarviointia, sillä pakkoruotsin ylläpitäminen kuluttaa kohtuuttomasti resursseja ilman vastaavaa hyötyä ja englanti valtaa alaa niin palveluissa kuin korkeakouluopetuksessakin.

Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen kulttuuripoliittisen selonteon. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää kulttuuriin kohdistuvia leikkauksia oikeina ja välttämättöminä, mutta korostaa suomen kielen säilyttämisen sekä historiantuntemuksen tukemista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu varoittaa englannin kielen yleistymisestä, joka uhkaa jo suomen kielen asemaa. Tänään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä Aittakumpu korostaa, että suomen kielen arvostusta on vahvistettava lainsäädännöllä ja käytännön toimilla.

Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.