

LEHTIKUVA
Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia
Texas poisti yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä. Poistettujen joukossa oli tuhansia ei-kansalaisia. Samaan aikaan demokraattien hallitsemat osavaltiot kieltäytyvät siivoamasta äänioikeusrekistereitään ja helpottavat laittomasti maassa olevien rekisteröitymistä äänestäjiksi. Presidentti Biden on vannonut estävänsä veto-oikeudellaan kaikki lakiesitykset, joissa vaadittaisiin kuvallisen henkilötodistuksen esittämistä äänestämisen yhteydessä.
Yhdysvalloissa on viime vuosina puhuttu paljon vaalien rehellisyydestä. Texasin osavaltion kuvernööri Greg Abbott ilmoitti äskettäin, että Texasin äänioikeusrekisteristä on vuoden 2021 jälkeen poistettu yli miljoona sellaista henkilöä, joilla ei ole oikeutta äänestää Texasissa.
Suurin osa poistetuista oli henkilöitä, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet pois Texasista, mutta joukossa oli myös sellaisia henkilöitä, joilla ei ole Yhdysvaltain kansalaisuutta. Osa näistä ei-kansalaisista oli jo aiemmin ehtinyt äänestää Texasissa.
– Rehelliset vaalit ovat tärkeä osa demokratiaa, kuvernööri Abbott totesi tiedotteessaan.
– Olen allekirjoittanut maan vahvimmat vaalilait suojatakseni äänioikeutta ja estääkseni laittoman äänestämisen.
– Laitonta äänestämistä ei tulla Texasissa suvaitsemaan, kuvernööri painotti.
Yli 6 500 ei-kansalaista
Texasin osavaltion äänioikeusrekisteristä on poistettu yli 6 500 sellaista henkilöä, joilla ei ole äänestämiseen vaadittua Yhdysvaltain kansalaisuutta. Heistä 1 930 on jo ehtinyt äänestää aiemmissa vaaleissa. Kaikki nämä tapaukset on ilmoitettu syyttäjäviranomaisille jatkotoimia varten, koska äänestäminen liittovaltiotason vaaleissa – kuten presidentinvaaleissa ja kongressivaaleissa – ilman kansalaisuutta on rikos. Joissakin osavaltioissa ja kunnissa ei-kansalaisetkin saavat äänestää paikallisvaaleissa.
Texasissa todettujen laittomasti äänestäneiden määrä (1 930) on huomattavan suuri siihen verrattuna, että aiemmin tutkijat ovat väittäneet, että ei-kansalaisten laiton äänestäminen on olemattoman pieni ongelma. Esimerkiksi vuoden 2016 vaaleja koskevassa tutkimuksessa todettiin, että ”kaikkiaan 23,5 miljoonasta annetusta äänestä löydettiin vain 30 tapausta, jossa ei-kansalainen oli mahdollisesti äänestänyt”.
Ajantasaisuus tärkeää vaalivilpin estämiseksi
Kuolleiden ja pois muuttaneiden säännöllinen poistaminen äänioikeusrekisteristä on tärkeää, koska henkilön vanhaan osoitteeseen lähetettyä postiäänestyslippua voidaan käyttää väärin. Äänioikeusrekisterin pitäminen ajan tasalla on osavaltioiden lakisääteinen tehtävä, mutta kaikki osavaltiot eivät suhtaudu siihen yhtä vakavasti kuin Texas.
Pääsääntö on, että republikaanien hallitsemat osavaltiot pyrkivät poistamaan ei-kansalaiset äänioikeusrekisteristään. Esimerkiksi Virginia on viimeisten kolmen vuoden aikana poistanut 6 303 ei-kansalaista listalta.
Demokraattien johtamat osavaltiot sen sijaan suhtautuvat äänioikeuteen löysemmin. Arizonassa kansalaisjärjestö on joutunut haastamaan kuntien rekisteriviranomaiset oikeuteen, jotta nämä poistaisivat ei-kansalaiset äänioikeusrekisteristä.
Tim Walz salli ”paperittomille” ajokortit
Minnesotan kuvernööri Tim Walz – joka on nyt Kamala Harrisin varapresidenttiehdokas – hyväksyi maaliskuussa 2023 lain, joka mahdollisti ajokortin saamisen myös laittomasti maassa oleville. Hän perusteli lainmuutosta sillä, että tieturvallisuus paranee, kun kaikilla noin 81 000 laittomasti Minnesotassa oleskelevalla maahanmuuttajalla on mahdollisuus hankkia ajokortti.
Vaaliturvallisuuden kannalta haittapuolena on, että esittämällä Minnesotan osavaltion ajokortin ja omalla nimellään tulleen sähkölaskun tai muun todisteen asumisesta, laittomasti maassa oleva voi rekisteröityä äänestäjäksi. Demokraattien mukaan ei ole olemassa riskiä, että laittomasti maassa olevat rekisteröityisivät äänestäjiksi, koska äänestäminen presidentinvaaleissa ilman kansalaisuutta on laitonta.
Kuvallista henkilötodistusta ei vaadita kaikkialla
Yksi vaalien rehellisyyden takeista on kuvallisen henkilötodistuksen vaatiminen äänestäjiltä, kuten Suomessa tehdään. Yhdysvalloissa vain yhdeksän osavaltiota vaatii ehdottomasti äänestäjää esittämään kuvallisen henkilötodistuksen. Yhteensä 36 osavaltiossa vaaliuurnilla pyydetään jonkinlaista henkilötodistusta (kuvan kanssa tai ilman), mutta 14 osavaltiossa henkilötodistusta ei kysytä lainkaan.
Republikaanit ovat yrittäneet saada läpi lakia, joka määräisi kuvallisen henkilötodistuksen pakolliseksi kaikissa liittovaltiotason vaaleissa. Istuva presidentti Joe Biden on kuitenkin vannonut estävänsä kyseisen lain läpimenon presidentin veto-oikeudellaan.
Kaikki tämä antaa pontta republikaanien väitteille, että demokraatit haluavat antaa laittomasti maassa oleville äänestysmahdollisuuden ja jopa kansalaisuuden haaliakseen maahan lisää vasemmiston äänestäjiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tim Walz Yhdysvaltain presidentinvaalit 2024 Greg Abbott Texas vaalivilppi Minnesota äänioikeus Joe Biden Kamala Harris
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtamedialle takaisku Yhdysvalloissa: Tuomioistuin määräsi New York Timesin palauttamaan vuodetut lähdemateriaalit ja kielsi uutisoimasta järjestöstä, joka paljastaa median manipulointia

Salailua, manipulointia ja paavien käskyläisiä – Yhdysvaltain vaaleissa on nähty monenlaista vilunkia

Kamala Harrisin politiikka on ääriliberaalia ja äärivasemmistolaista – rajakysymys jakaa eniten amerikkalaisia
Demokraattien presidenttiehdokkaaksi maanantaina alkavassa puoluekokouksessa nimitettävästä Kamala Harrisista puhutaan yleensä hänen ihonvärinsä ja sukupuolensa kautta: hän olisi ensimmäinen musta nainen Yhdysvaltain presidenttinä. Sen sijaan hänen poliittiset näkemyksensä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Harris julkaisi äskettäin talouspoliittisen ohjelmansa, jota Trump on verrannut kommunismiin.

Toimittajan väite: Bidenia kohdeltiin silkkihansikkain haastattelussa – kanavan pomot hyväksyivät joka kysymyksen etukäteen
Viikon suosituimmat

Financial Times torppaa Antti Lindtmanin haaveilut: Espanjan maahanmuuttomalli täysin yhteensopimaton Suomeen – kielimuuri, kulttuurierot ja osaamistaso esteenä, johdattaisi tulijat sossun luukulle
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Vigelius vaatii Ylelle suursiivousta: ”Sata miljoonaa euroa pois hömppäviihteestä ja takaisin ydintehtäviin”
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Grönroos: ”Työvoimapula on naurettava väite – meillä on 300 000 työtöntä”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.

Somalialaistaustainen rikollisryhmä salakuljetti ihmisiä Suomeen – kaksi tuomittiin vankeuteen
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

Siviilipalveluskeskuksen opetuksessa kehotettiin osallistumaan Elokapinaan – Mäenpää: ”Onko toiminnan valvonta puutteellista?
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.

Wolt-kuskina työskennellyt Intiasta vuonna 2021 opiskelemaan tullut mies tuomittiin lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Etnistä erityiskohtelua Britanniassa: Sikhi puukotti hengiltä brittiopiskelijan – poliisi laittoi kuolevan käsirautoihin
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.

Hälyttäviä tilastoja Suomen vankiloista ‒ oikeusministeri Meri selvittää ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














