

PS ARKISTO
Valtiovarainministeri Purra: Useat hallituksen toimet laskevat liikennepolttoaineiden hintoja
Valtiovarainministeri Riikka Purra on vastannut kansanedustaja Ovaskan kirjalliseen kysymykseen ”hallituksen päätösten vaikutuksista liikennepolttoaineiden hintoihin ja niiden kompensoimisesta autoilijoille”.
Riikka Purran mukaan nykyinen hallitus on päättänyt useista toimista, jotka alentavat liikennepolttoaineiden hintoja.
– Ensinnäkin hallitus alentaa hallitusohjelman mukaisesti vuosien 2024–2027 jakeluvelvoitetasoja verrattuna Marinin-Saarikon hallituksen säätämiin uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetasoihin. Vuonna 2027 jakeluvelvoitteen yleisvelvoite tulee olemaan 7,5 prosenttiyksikköä ja lisävelvoite 2 prosenttiyksikköä matalampi voimassa olevaan lakiin nähden. Tämä tulee alentamaan arvioiden mukaan polttoaineiden hintaa hallituksen esitysluonnoksen perusteella noin 8–9 senttiä litralta vuoden 2027 tasolla.
– Toisekseen tämän vuoden alusta toteutettu polttoaineveron alennus sekä julkisen talouden suunnitelman mukaiset polttoaineverojen alennukset vuosina 2026 ja 2027 alentavat polttoaineiden kuluttajahintaa vuoden 2027 tasolla yhteensä arviolta noin 8 senttiä litralta. Hallituksen päättämän yleisen arvonlisäverokannan korotuksen polttoaineiden kuluttajahintaa nostava vaikutus on puolestaan noin 2,2–2,5 senttiä litralta.
Näiden päätösten lisäksi Marinin-Saarikon hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan sisältyi polttoaineverojen indeksitarkistukset vuodesta 2024 eteenpäin.
– Näiden indeksitarkistusten tekemättä jättämisen vaikutus polttoaineiden kuluttajahintoihin on noin 6 senttiä litralta vuoden 2027 tasolla.
– Kokonaisuudessaan hallituksen tähän asti tekemät päätökset ovat siten alentaneet polttoaineiden kuluttajahintoja noin 20 senttiä litralta edellisen hallituksen ilmastopolitiikkauraan verrattuna, Purra huomauttaa.
Päästökaupan kustannuksia kohtuullistetaan
Edustaja Ovaska kysyi myös miksi hallitus on päättänyt liittää Suomen fossiilisen polttoaineen jakelua koskevaan EU- päästökauppajärjestelmään jo vuonna 2027 eikä käyttänyt mahdollisuutta lykätä sitä vuoteen 2031.
– Tulee muistaa, että kyseessä on pääministeri Marinin hallituskaudella päätetty EU-tason ratkaisu, jonka käyttöönotto oli Marinin-Saarikon hallituksen linjaama päästövähennystoimi, vastaa Purra.
– Päästökaupan käyttöönoton lykkääminen vuoteen 2031 olisi aiheuttanut nettomääräisesti huomattavia kustannuksia julkiselle taloudelle, kun huomioidaan Marinin-Saarikon hallituksen EU:n päästökauppaneuvotteluissa sopimat maksut sosiaaliseen ilmastorahastoon. Lisäksi päästökaupan lykkääminen vuoteen 2031 olisi luonut alan toimijoille merkittävän epävarmuuden ja taloudellisen riskin päästökaupan käyttöönoton lykkäämisen kriteerien täyttymisestä.
Pääministeri Orpon hallitus on päättänyt kohtuullistaa uudesta päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia logistiikkaketjuun ottamalla käyttöön vuoden 2027 alusta raskaalle liikenteelle kohdistetun dieselpolttoaineen valmisteveron palautusjärjestelmän eli niin sanotun ammattidieselin.
– Sen valmistelu toteutetaan siten, että julkisen talouden kestävyys varmistetaan. Huomioiden julkisen talouden heikko tila ja jo toteutetut ja päätetyt toimet, hallitus ei ole valmistelemassa muita uusia toimia polttoaineiden hintojen alentamiseksi.
– On tärkeää muistaa myös se, että jakeluvelvoitteen alennukset ja polttoaineverojen alennukset vastaavasti merkittävästi pienentävät veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia matalampien polttoaineiden hintojen ja indeksisidonnaisten etuusmenojen pienentymisen muodossa. Toisin kuin edellinen Marinin-Saarikon hallitus, nykyinen hallitus tavoittelee, ettei sen päättämät liikenteen polttoaineisiin kohdistuvat toimet lisää suomalaisten veronmaksajien kokonaiskustannuksia, Purra toteaa kirjallisessa vastauksessaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- liikennepolttoaineet sosiaalinen ilmastorahasto jakeluvelvoite Jouni Ovaska polttoaineiden hinta veronmaksajat Annika Saarikko Päästökauppa Julkinen talous Riikka Purra Sanna Marin Petteri Orpo hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ministeri Ranne kiittelee kaikkien aikojen kumipyörämyönteisintä hallitusohjelmaa – kolmen miljardin investointipotista ei tingitty edes kevään riihessä

Hallituksen toisessa lisätalousarviossa panostuksia liikenteeseen, poliisille ja rajalle – Purra: ”Valtion ydintehtäviin kuuluu sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistaminen”

PS keskustalle: Eikö farssimainen sote-uudistus, Suomelle epäedullinen EU-elpymispaketti ja punavihreän politiikan pokkurointi ole ollut teidän siunaamaa politiikkaa?

Hallitus ojensi kätensä suomalaiselle autoilijalle – bensan hinta alempana kuin aikoihin

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Tietyömailla urakoidaan ennätyksiä ja vahvistetaan Suomea

Polttoaineen hinta laskusuunnassa, monia ärsyttää – Purra ”Minusta se on hyvä asia”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.