Valtiovarainministeri Purra: Veronalennuksista on hyötyä talouskasvulle ja toimeliaisuudelle

Hallitus pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia, eli tekemään jatkossa työn teosta Suomessa entistä kannattavampaa. Työn ja yrittäjyyden lisäämisen kautta tarkoituksena on saada enemmän ihmisiä työelämään, jotta yhä useampi saisi toimeentulonsa omista palkkatuloista ja että myös osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyminen olisi houkuttelevampi vaihtoehto.

Palkansaajan verotus on kevenemässä ensi vuonna useiden samanaikaisten toimenpiteiden johdosta.

Keskiviikkona Ylen A-studiossa vieraana ollut valtiovarainministeri Riikka Purra nosti talouskeskusteluun mukaan Lafferin käyrän, eli taloustieteellisen mallinnuksen, joka kuvaa sitä, että verokertymää on mahdollista kasvattaa verotusta kiristämällä vain tiettyyn pisteeseen asti. Veroprosentin nosto Lafferin käyrän osoittaman maksimiveroprosentin yli puolestaan kääntää verokertymän määrän laskuun.

Suomessa tasataan jo tuloja

Uusi hallitus ei ole omilla päätöksillään kiristämässä kokonaisveroastetta. Valtiovarainministeri Purra huomauttaa, että Suomessa tasataan jo nyt huomattavan paljon tuloja.

– Verotuksen progressio on tiukka ja se vaikuttaa toimeliaisuuteen eri tuloluokissa, myös korkeammissa tuloluokissa. Tunnettu termi Lafferin käyrä kertoo siitä, että jossain vaiheessa verotuksen taso ei ole enää optimaalinen. Taso voisi olla jopa alempi ja silti verotuotto olisi suurempi. Olemme (hallituksessa) nähneet, että veronalennuksista on hyötyä talouskasvulle ja toimeliaisuudelle.

Lafferin käyrä ei ole pelkkä teoria vaan se myös toimii käytännössä – tämän osoitti jo USA:n aiempi presidentti Ronald Reagan, jonka aikaiset veronalennukset lisäsivät valtion verotuloja ihmisten saatua lisämotivaatiota.

Kannustinloukkuja puretaan

Hallitus tulee tekemään ensi vuonna elvyttävää finanssipolitiikkaa.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti A-studiossa, että työn ja yrittäjyyden kautta tarkoitus on saada yhä enemmän ihmisiä työelämään, jotta he saisivat toimeentulonsa omista palkkatuloista.

– Lähdemme hakemaan kasvua Suomen talouteen nimenomaan työn, yrittämisen, puhtaan siirtymän ja osaamisen kautta. Kannustinloukkuja puretaan, jotta työtä on kannattavampaa ottaa vastaan. Myös tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmässä on paljon tekijöitä, joiden vuoksi on kannattavampaa olla osa-aikatyössä kuin pyrkiä kokoaikatyöhön. Kun katsotaan tehtyjä työtunteja, nähdään, että olisi pyrittävä siihen, että myös kokoaikatyötä olisi kannattavaa ottaa vastaan.

Julkisen talouden korjaaminen vaatii myös säästöjä, joita hallitus tekeekin laajasti eri sektoreille, kuten hallintoon, indeksijäädytyksillä, indeksikorotusten pienillä laskuilla sekä erilaisiin tukiin.

Säästöjen ja toimien osalta hallitus kuitenkin toteuttaa vaikutusarviointeja, jotta toimet eivät kohdistuisi kohtuuttomalla tavalla tiettyihin henkilöihin.

Rakenteellisia toimia ja säästöjä

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta huomautti Purralle säästöjen voivan osua myös esimerkiksi lapsiperheisiin. Purra huomautti, että valtion budjetissa jo nyt valtava osa on sotemenoja ja tulonsiirtoja joihin koskematta julkisen talouden korjaaminen ei onnistu keneltäkään.

– Myöskään te vihreät ette kykenisi tekemään taloutta sopeuttavia ja korjaavia toimia ilman, että kohdistaisitte toimia tulonsiirtoihin. Julkisessa taloudessa on työllisyyttä heikentäviä rakenteita, joissa mahdollistetaan sitä, että ihmisen ei esimerkiksi aina kannata mennä töihin, vaan kotona oleminen on edullista. Siksi tarvitaan toimia: sekä rakenteellisia toimia että säästöjä. Tässä ei tarvitse peitellä sitä, että nämä ovat julkisen talouden hyväksi tehtäviä säästöjä, Purra sanoi.

Perussuomalaisten linja, jonka mukaan ensin leikataan toissijaisista kohteista, kuten maahanmuutosta ja kehitysavusta, näkyy myös hallitusohjelmassa, jossa maahanmuuttoa kiristetään selvästi. Esimerkiksi kehitysapuun kohdistuu hallituskauden aikana tehtävä miljardin leikkaus.

– Hallitusohjelmassa on maahanmuuttopolitiikan täydellinen paradigman muutos, Purra sanoi.

Sosiaaliturvaan nojaava maahanmuutto vähenee

A-studiossa oli keskustelemassa myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, jolta kysyttiin demarien omia vaihtoehtoisia toimia valtiontalouden vahvistamiseksi.

Lindtmanin mukaan demarien ”oikeudenmukaiseen” linjaan kuuluisi esimerkiksi se, että veronkevennyksiä ei tehtäisi sekä edessä olisi yritystukien ja ympäristölle haitallisten tukien läpi käyminen.

Vihreiden puheenjohtaja Virta suositteli valtiontalouden vaikeaan tilanteeseen vastaamista työperäisellä maahanmuutolla. Ehdotusta voidaan pitää jopa härskinä tilanteessa, jossa Suomessa on satoja tuhansia työhaluisia ihmisiä etsimässä työtä ja lisäksi vajaatyöllistetyt, joista moni tekee tahtomattaan vajaata päivää.

– Toivottavasti vauhditatte työperäistä maahanmuuttoa, Virta heitti Purralle, joka vastasi, että työperäistä maahanmuuttoa on kyllä tulossa.

– Hallitusohjelmassa puutumme kuitenkin siihen, että sosiaaliturvaan nojaava maahanmuutto vähenee, Purra sanoi.

Uusi hallitus tehostaa työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää valvontaa ja alkaa estää väärinkäytöksiä. Jatkossa tavoitteena on, että työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Luvassa on useita tiukennuksia: muun muassa Suomesta täytyy lähteä pois, kun työt loppuvat.