Kun talousjärjestelmää suojellaan väkivallan uhalla, sitä on hankala lähteä muuttamaan ilman väkivaltaa, kirjoitti nykyinen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen vuonna 2020. Hänen mukaansa vallankumouksen ei välttämättä tarvitse olla väkivaltainen, jos kapitalistit luovuttavat omaisuutensa yhteiseen käyttöön ilman vastustusta.

Sosiaalisessa mediassa käy välillä niin, että jokin vanha somekirjoitus nousee uudelleen mielenkiinnon kohteeksi ja ihmiset alkavat linkittää sitä eteenpäin. Näin kävi viime viikonloppuna vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorisen vuonna 2020 Twitterissä (nykyään X) kirjoittamalle viestiketjulle, jossa hän pohtii, että onko vallankumouksen aina oltava väkivaltainen.

Aluksi Vuorinen rauhoittelee seuraajiaan sanomalla, että ”ei ole mitään moraalista tai filosofista syytä sille, että vallankumouksen tarvitsisi olla väkivaltainen tai aseellinen”. Ongelmaksi nousee kuitenkin se, että ”kapitalistisessa talousjärjestelmässä laki suojelee yksityisomaisuutta, ja väkivallan monopolilla suojellaan lakia”.

Ongelmana ”väkivallan monopoli”

Ihmisten yksityisomaisuutta suojelevalla ”väkivallan monopolilla” Vuorinen tarkoittaa poliisia ja puolustusvoimia. Pohjimmiltaan kyse on perustuslain ja oikeusvaltion suomasta omaisuuden suojasta, joka koskee kaikkia Suomessa asuvia.

– Kun talousjärjestelmää suojellaan väkivallan uhalla, sitä on hankala lähteä muuttamaan ilman väkivaltaa, Vuorinen kirjoittaa.

– On epätodennäköistä, että omistava luokka luopuu omaisuudestaan ilman pakkoa. Historiallisesti nämä omistukset on usein myös saatu väkivallalla (sodat, kolonisaatio, jne.).

Vuorisen järkeilyn mukaan vallankumouksen ei tarvitse olla väkivaltainen, jos kapitalistit luovuttavat omaisuutensa yhteiseen käyttöön ilman vastustusta. Samalla myös yhteiskunnan lainsäädäntö ja lakia ylläpitävät instituutiot pitää muuttaa vastaamaan uutta – kommunistista – talousjärjestelmää.

”Kapitalismin kumoaminen” vaatisi väkivaltaa?

Vuorinen näkee kapitalismin kumoamisen jonkinlaisena ”itsepuolustuksena”, väkivallan vastaisena tekona, koska hänen mielestään nykyinen talousjärjestelmä mahdollistaa ”rakenteellisen väkivallan”, kuten ruuan tai terveydenhuollon eväämisen maksukyvyttömyyden vuoksi.

Mitä Pinja Vuorisen haluama ”kapitalismin kumoaminen” sitten tarkoittaisi käytännössä? Kaikki ”kapitalistit” tuskin olisivat halukkaita luovuttamaan omaisuutensa yhteiseen käyttöön ilman vastustusta, joten vallankumouksellisten pitäisi kohdistaa heihin väkivaltaa.

Pitkän linjan vasemmistolainen

Pinja Vuorinen, 26, on pitkän linjan vasemmistolainen. Hän on ollut vasemmistonuorten jäsen vuodesta 2013 ja toiminut Etelä-Suomen Vasemmistonuorissa varapuheenjohtajana ja jäsenlehden päätoimittajana.

Tultuaan valituksi Vasemmistonuoret ry:n puheenjohtajaksi kaudelle 2022–2023 Vuorinen kertoi Iltalehden haastattelussa joulukuussa 2021 olevansa ylpeästi kommunisti ja unelmoivansa kommunistisesta Suomesta. Hän oli vasemmistoliiton ehdokkaana vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä, mutta ei tullut valituksi.

Juuri nyt Vuorinen häärii Helsingin yliopistolla johtamassa yliopiston valtausta. Helsingin Sanomat mainitsee jutussaan hänet yhtenä valtauksen järjestäjistä, mutta totuttuun tapaan jättää vasemmistolaisen puoluetaustan mainitsematta.

Haaveilu vallankumouksesta ei estänyt uraputkea

Kirjoittaessaan pohdintojaan vallankumouksesta vuonna 2020 Vuorinen ei vielä ollut Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Haaveilu väkivaltaisesta vallankumouksesta ei kuitenkaan tunnu hidastaneen hänen etenemistään vasemmistoliiton nuorisojärjestön hierarkiassa – pikemmin päinvastoin.

Sama pätee Paavo Arhinmäkeen, jolla oli kytköksiä väkivaltaisiin ääriryhmiin ja joka harjoitti avointa vihapuhetta tanskalaisen rikollisen murhaamia poliisimiehiä kohtaan, mutta eteni silti Vasemmistoliiton organisaatiossa peräti ministeriksi asti.

Vasemmistonuorille muhkeat valtionavustukset

Vasemmistonuoret ry saa tänä vuonna valtion avustusta 310 100 euroa. Opetusministeriön jakamat nuorisojärjestöjen avustukset ovat harkinnanvaraisia ja ne myönnetään nuorisolakiin perustuen.

Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon, miten järjestö toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja nuorten osallisuutta sekä toteuttaa muita nuorisolaissa säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia.

SUOMEN UUTISET

Tulosta

Tagit