Wihonen: Kunnat helisemässä oppivelvollisuuden pidentämisen kanssa – uudistukseen varatut rahat eivät riitä

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen kysyy hallitukselta oppivelvollisuusiän pidentäminen ja siitä kunnille aiheutuvista kustannuksista.

Hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuusikä korotetaan kahdeksaantoista ikävuoteen. Lisäksi vahvistetaan ohjausta ja oppilashuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta.

Oppivelvollisuuden pidennyksen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2021. Lakia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran niihin oppivelvollisiin, joiden oppivelvollisuus nykyisen lain mukaan päättyy vuonna 2021.

Kuntien talous koetuksella

Suunnitelma on herättänyt opetus- ja kunta-alan ammattilaisissa kysymysmerkkejä ja kritiikkiä on esitetty liian nopeasta toimeenpanosta ja kasvavista kustannuksista.

– Kunta-alalla uudistusten kustannusten arvellaan olevan moninkertaiset hallituksen arvioihin nähden. Epäselvää on, mitä kunnat joutuvat lopulta kustantamaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.

– Esimerkiksi kotikaupunkini Joensuun koulutusjohtaja Olli Kauppinen totesi Talouselämän jutussa, että uudistukseen varatut rahat eivät tule riittämään – ja että pelkästään oppimateriaaleihin menee enemmän rahaa. Lukiossa oppilaat tarvitsevat oman läppärin ja ammattikoulussa oppilaat tarvitsevat alasta riippuen eri työvälineitä. Uudistuksen nopea aikataulu on haasteellinen kunnille, varsinkin korona-aikana, jolloin kuntien tehtävien hoito ja maksukyky ovat koetuksella.

Aputoimet kohdistettava niitä tarvitseville

Opetushallituksen teettämän ja Jyväskylän yliopistolta tilaaman raportin mukaan jo nyt koulupudokkaita on maassa noin 4 000. Tyypillisin aika koulusta jäämiselle on kahdeksannen luokan syksy.

– Ongelmia on siis monella jo yläluokilla. Koulunkäynnin ongelmiin tuleekin puuttua varhain ja kohdentaa aputoimet niitä tarvitseville. On vaikea nähdä miten nykyinen, nopealla aikataululla läpi vietävä suunnitelma estää ketään putoamasta koulusta. Kuntien kustannukset nousevat valtavasti ja uudistus heikentää vain koulujen resursseja, Wihonen muistuttaa.

Wihonen kysyy kirjallisessa kysymyksessään, ovatko koronaepidemia ja sen tuomat taloudelliset ongelmat otettu huomioon oppivelvollisuuden pidentämissuunnitelmissa ja onko huomioitu koronan aiheuttamat ongelmat kuntien talouksille. Wihonen myös tiedustelee, miksi toimia ja rahoitusta ei kohdisteta suoraan koulunkäynnin kanssa vaikeuksissa oleville – ja onko hallitus pohtinut, että kun kuntien taloudellisia velvoitteita lisätään, niin koulujen resurssit vähenevät, jolloin heikennetään kaikkien oppilaiden opiskelun laatua.