Wihonen: Onko huoli venäläisten oikeuksista suomalaisten ja ukrainalaisten turvallisuutta tärkeämpää?

Baltian maat ja Puola sulkevat rajansa, mutta Suomi vain pohtii ja pähkäilee itärajan kanssa, ihmettelee perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.

Venäläisten rajaylitykset ovat herättäneet vilkasta keskustelua varsinkin sen jälkeen, kun Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon. Ukrainan sotaan välinpitämättömästi suhtautuneet venäläiset joutuivat kerralla heräämään todellisuuteen, että kyseessä ei olekaan maan ”erikoisoperaatio”. Liikekannallepano näkyi heti joukkopakona ja mielenosoituksina.

Liikenne Suomen rajalla vilkastui heti liikekannallepanoilmoituksen seurauksena. Venäläiset saapuvat maahan turistiviisumein ja muilla syillä – joukossa myös yksittäisiä turvapaikanhakijoita.

Suurin huoli venäläisten oikeuksista

Baltian maat ja Puola ovat kiristäneet omia rajakäytäntöjään ja venäläisiltä on estetty maahanpääsy varsin tehokkaasti. Suomi on jäämässä ainoaksi EU-rajamaaksi, josta venäläisillä on mahdollisuus kulkea. Kansalaiset ovat ihmetelleet kovasti, etteikö tilannetta pystytä hillitsemään ja eduskunnassa asiasta käytiin kyselytunnilla kiivasta keskustelua.

– Hallituksen mukaan tilannetta tutkitaan, mutta kova kiire ei asian kanssa tunnu olevan, toteaa kansanedustaja Jussi Wihonen.

– Nyt on vedottu, että venäläisiä palveluksen välttäjiä voitaisiin käsitellä turvapaikanhakijoina. Toisinajattelijoille ja Venäjän hallintoa vastustaville turvapaikkastatuksen voi ymmärtää, mutta onko venäläinen välttelijä, joka tulee turistiviisumin kanssa todella hädän tarpeessa?

”Miltä ukrainalaisista mahtaa tuntua?”

Wihonen kysyy, miten joukosta pystytään varmuudella erottamaan todelliset hallinnon vastustajat, kun rajanylitysten määrä alkaa olla tuhansissa. Puhumattakaan mahdollisista Venäjän valtion agenteista tai sabotööreistä, joista esimerkiksi Varusmiesliitto on ärähtänyt.

Wihonen pohtii myös, mitä maassa olevat ukrainalaiset ajattelevat tilanteesta.

– Jos turvapaikkastatus myönnetään venäläisille, niin aiotaanko heitä majoittaa samoihin tiloihin ukrainalaispakolaisten kanssa. Miltä mahtaa ukrainalaisista tuntua, kun Suomi vaikuttaa olevan enemmän huolissaan venäläisten oikeuksista?

– Suomalaisille tilanne vaikuttaa perin kummalliselta. Koronavuosina on nähty muun muassa Uudenmaan sulku varsin pikaisella päätöksellä ja suomalaisten elinkeinon harjoittajien ja eri yhteisöjen toimintaa on rajattu varsin voimakkaasti, mutta omaa rajaa ei pystytä valvomaan ilman kuukausien selvittelyä, Wihonen ihmettelee.

Sinisilmäistä politiikkaa

Wihosen mielestä on sinisilmäistä, ettei venäläisten rajanylityksissä nähdä minkäänlaisia uhkakuvia, vaikka Putin on todennut ääneen vihollisikseen paitsi Ukrainan myös sitä tukevat länsimaat.

Wihonen jätti kirjallisen kysymyksen venäläisten rajanylityksistä. Hän tiedustelee, miten hallitus aikoo nopealla aikataululla yhdessä virkamiehistön kanssa rajoittaa venäläisten rajanylityksiä ja miten jokaisen venäläisen rajanylittäjät aiotaan tutkia, kun rajanylitysten määrät nousevat tuhansiin.

– Onko mahdollista, että rajanylittäjien joukossa on yksilöitä, jotka aiheuttavat vaaraa paitsi suomalaisille niin myös maassamme oleville ukrainalaisille, ja menevätkö hallituksen mielestä rajanylittäjien oikeudet aina suomalaisten oikeuksien ja turvallisuuden edelle?