Woke elää ja voi hyvin syntisissä yliopistokaupungeissa – taustalla eliitin ja kansan ikiaikainen kuilu sekä kaipuu paratiisiin

Woke tarkoittaa herännäisyyttä sellaisten ongelmien olemassaoloon, jotka yksilön itsensä tai ryhmän mielestä ovat äärimmäisen tärkeitä. Ovatko ongelmat sitten aitoja tai ei ja mitä muut niistä ovat mieltä, se on yhdentekevää. Woke on siis politiikkaa ja woke on uskonto.

Kaupunkilaiset ovat aina tienneet maalaisia paremmin, miten pitää elää ja miltä likakaivon takana kaukana suuressa maailmassa näyttää. Kaupunkilaiset tuntuvat tietävän erityisen hyvin myös sen, keitä meidän pitää vaaleissa äänestää.

Maalaisten mielestä taasen kaupunkilaisten asenteet tuulipuistoja, sudenmetsästystä tai joukkoliikennettä kohtaan ovat kaukana todellisuudesta. Samoin asfalttiviidakon asukkien kiihkeät ja ehdottomat näkökannat vaikkapa sukupuolten moninaisuuteen ja etnisiin kysymyksiin oudostuttavat nekin.

Woken voi määritellä vaikka yliopistoeliitin ”moderniksi riitaideologiaksi”, jonka ymmärtäminen on perusväestölle haasteellista. Aina kannattaa kuitenkin yrittää.

Vihervasemmistolainen ilmiö

Fokus-aikakauslehden sivuilla tarkastellaan woke-ilmiön puoluepoliittista ulottuvuutta. Lehden haastattelemat asiantuntijat pitävät wokea lähinnä vihreisiin, keskustaan ja sosialidemokraatteihin liittyvänä ilmiönä.

– He ovat johdonmukaisesti kääntäneet katseensa pois maajusseista ja teollisuuden duunareista kaupunkilaisiin, naisiin ja virkamiehiin. Ruotsidemokraatit ovat toisaalta murtautuneet maaseudulle sen myötä, etteivät he edusta woke-ilmiötä, sanoo liberaaleja edustava Lotta Gröning.

Sosialidemokraattien luokitteleminen woke-puolueeksi on tosin jopa ruotsalaisittain rohkeaa, sillä seinät ovat leveällä ja katto korkealla kansankodissakin. Demareilla on oma woke-falanginsa, mutta ”suurimmalla osalla sossuista ei juuri ole kiinnostusta identiteettipolitiikkaan”, toteaa taloushistorioitsija ja Göteborgs-Postenin pääkirjoitustoimittaja Håkan Boström.

Subjektiivinen näkemys valtarakenteista

Boström selittää yliopistomaailman osuutta woken heräämiseen omilla kokemuksillaan. Hänen mukaansa yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet olivat aikanaan samalla viivalla kuin luonnontieteet. Sitten mopo karkasi.

– Syntyi vastareaktio ja objektiivinen todellisuus hylättiin. Kaikelle pyrittiin löytämään selitys erilaisten ryhmien subjektiivisesta näkemyksestä omasta asemastaan, joka puolestaan muokkaa kyseisen ryhmän asemaa yhteiskunnan valtarakenteissa, Boström analysoi.

Woke on uskonto

Woke voisi sananmukaisesti tarkoittaa herännäisyyttä ja niinpä kyseinen sana soittelee monen mielessä uskonnollisia kelloja. Perinteisistä herätysliikkeistä tulee monelle ensimmäiseksi mieleen körttiläisyys, joka sai alkunsa Suomessa jo 1700-luvulla.

Politologi James Patterson menee jopa niin pitkälle, että hän kutsuu heräämistä länsimaisen eliitin uskonnoksi, jolla on omat uskontunnustuksensa ja symboliset riittinsä.

Joka tapauksensa woken rinnastaminen uskontoon antaa henkilökohtaisen tunnepalon ymmärtämiselle ainakin jonkinmoiset raamit, joiden käyttökelpoisuudesta on varmasti eriäviä mielipiteitä.