

Ylikomisario Taponen on aiheuttanut kohua aikaisemminkin Twitterissä.
Ylikomisario Taponen Twitterissä: Viharikosten tutkinta kärkisijoilla
Ylikomisario Jari Taponen vastaa, mitä hän tarkoitti twiitatessaan viharikosten tutkinnan olevan kärkisijoilla.
Taposen mukaan viharikosten priorisointi ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että viharikosten selvittämiseen käytetty aika olisi pois muiden rikosten tutkinnasta.
– Sisäasiainministeriö on myöntänyt poliisille lisää rahaa viharikosten torjuntaan, Taponen sanoo.
Taponen ilmoitti Twitterissä, kuinka poliisin toiminnassa keskitytään parhaillaan erityisesti niin sanottujen viharikosten tutkintaan.
– Kiitos kommentista. Vaikka paljon joudutaan priorisoimaan, viharikosten tutkinta kuitenkin nostettu kärkisijoille, Taponen kirjoitti vastauksena kommenttiin, jossa esitettiin, kuinka kansalaisten kokemaa turvallisuuden tunnetta parantaa eniten poliisin suorittama rikosten tutkinta ja selvittäminen.
Onko tuhman puheen tutkiminen tärkeämpää?
Taposen kommentit ovat herättäneet ihmetystä Twitterissä. Yleisessä tiedossa on, kuinka poliisin resurssit eivät tahdo riittää selvittämään kaikkia sille ilmoitettuja rikoksia.
Etelä-Suomen Sanomissa uutisoitiin keväällä, kuinka poliisi ei ehdi tutkia väkivaltarikoksia ja kuinka rikosten selvitysprosentit ovat laskeneet useilla paikkakunnilla.
– Minkä kaiken ohi vihapuheen tutkinta priorisoidaan, tarkoittaako tämä myös vihamotiivista tehtyjä sananvapausrikoksia? Taposelta kysellään.
– Kumpi on tärkeämpää tutkia, tuhma puhe vai rikollinen teko? kuuluu Taposelle osoitettu kysymys, johon hän ei ole vielä ehtinyt vastata.
Strateginen painopiste viharikoksissa
Suomen Uutiset tavoitti Jari Taposen tarkentamaan Twitter-lausuntojaan.
– Viharikosten nostaminen kärkisijoille viittaa poliisihallituksen ja poliisilaitosten tulossopimuksen painopistealueeseen. Tänä vuonna strateginen painopiste siis on viharikoksissa, Taponen sanoo.
Poliisin vuosikertomuksessa 2016 todetaankin, kuinka Poliisihallitus asetti rangaistavien vihapuheiden tehostettuun torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelevan työryhmän, joka antoi loppuraporttinsa marraskuussa 2016. Raportissa hahmotellut valtakunnalliset rakenteet ja vastuunjako internetissä tapahtuvien viharikosten torjumiseksi on pantu täytäntöön viime keväänä.
Yhteiskunnallinen merkitys avainasemassa
Tarkoittaako viharikosten priorisointi myös vihamotiivista tehtyjä sananvapausrikoksia? Millaisten rikosten ohi ne poliisin priorisoinnissa menevät? Onko esimerkiksi auton varastaminen vähemmän tärkeää kuin vihaisen puheen tutkinta?
– Kysymys on siitä, että strategisessa asiakirjassa mainitut asiat nostetaan ylös, eli niitä painotetaan strategisesti enemmän. Siihen en voi ottaa kantaa, onko vihapuheen tutkinta tärkeämpää kuin vaikka auton varastamisen, Taponen sanoo.
Hänen mukaansa viharikokset ovat yleisimmin juuri sananvapausrikoksia, kuten kunnianloukkaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Myös laittomia uhkauksia ilmenee nettikirjoittelussa.
– Sisäasiainministeriö on myöntänyt poliisille lisää rahaa viharikosten torjuntaan. Näin ollen kyse ei siis ole siitä, että viharikosten tutkiminen olisi välttämättä pois muiden rikosten tutkinnasta, Taponen sanoo.
Millä tavalla poliisi priorisoi tehtäviään, millä perusteella tietyn rikoksen selvittäminen on tärkeämpää kuin jonkin toisen?
– Yleisenä ohjeena voi todeta, että mitä vakavammasta rikoksesta on kyse ja mitä enemmän sillä on yhteiskunnallista merkittävyyttä, sitä tärkeämpää rikoksen selvittäminen on, Taponen vastaa.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Laura Huhtasaari: ”Vihapuhesyytöksillä halutaan estää keskustelu niistä ongelmista, jotka jokainen aikuinen suomalainen omin silmin näkee”

Vihapuhepoliisi ei osaa arabiaa tai somalia – saavatko radikaalitahot vapaasti mekastaa Suomessa?

Halla-aho: Suhteellisuutta vihapuhe- ja valeuutiskeskusteluun

Somehuhujen jäljillä: Kyllä, poliisi lakkautti vihapuheen tutkintaryhmän – mutta mikään ei muuttunut

Facebook myönsi oikeudessa: ”Faktantarkastukset” ovat vain mielipiteitä
Viikon suosituimmat

Financial Times torppaa Antti Lindtmanin haaveilut: Espanjan maahanmuuttomalli täysin yhteensopimaton Suomeen – kielimuuri, kulttuurierot ja osaamistaso esteenä, johdattaisi tulijat sossun luukulle
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Vigelius vaatii Ylelle suursiivousta: ”Sata miljoonaa euroa pois hömppäviihteestä ja takaisin ydintehtäviin”
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Wolt-kuskina työskennellyt Intiasta vuonna 2021 opiskelemaan tullut mies tuomittiin lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Yle paljastaa: Vanhukset eivät tienneet, saivatko lääkkeensä – SDP viittaa kintaalla kielitaidottomien hoitajien aiheuttamille ongelmille
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.

Ei ole todellista – Ison-Britannian keskuspankki wokettaa Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin pois brittien seteleistä
Ison-Britannian keskuspankin päätös poistaa maan historialliset merkkihenkilöt puntaseteleistä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tapaus on noussut kiistaksi historiasta ja kansallisesta identiteetistä. Keskuspankille laaditun raportin mukaan osa ihmisistä saattaa nähdä Winston Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin kaltaiset hahmot elitistisinä, kiistanalaisina ja liian vanhahtavina. Historiallisten henkilömuotokuvien tilalle raportin laatinut Savanta esittää inklusiivisuuden nimissä luontoaiheita. Bank of England kiistää tehneensä päätöksen yksinomaan Savantan raportin perusteella ja vetoaa "seteliturvallisuuteen" sekä yleisön toiveisiin. Konservatiivivaikuttajat ovat arvostelleet ratkaisua woke‑henkiseksi pyrkimykseksi pyyhkiä Britannian historiaa pois julkisesta kuvastosta. Heidän mukaansa päätös on peruttava.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














