Aftonbladet selvitti nuorten henkirikollisten taustat: Jengi vie ja yhteiskunta vikisee

Ruotsin yleisimpiä puheenaiheita ovat lapset, jotka ampuvat toisiaan. Aftonbladet katsoi uutisten taakse ja selvitti 58 murhasta, murhayrityksestä tai avunannosta murhaan tuomitun teini-ikäisen taustat.

Nuorista henkirikoksen tekijöistä kaksi kolmasosaa on saanut aiemmin tuomion rikoksesta. Yli puolella kaikista on ongelmia huumeiden tai päihteiden kanssa. Vain 24 nuorta koko 58 henkilön joukosta on käynyt peruskoulun loppuun. Nuorten vanhemmista ainakin toinen on teillä tietymättömillä.

– Olemme huomanneet, että monilla nuorista, jotka joutuvat kanssamme tekemisiin, puuttuu aikuinen esikuva, kertoo Tomas Aggebrandt Malmön poliisista.

– Valitettavasti rikollisilla piireillä on suurempi vetovoima kuin koulun penkillä. Ja tämä koskee nimenomaan heitä, jotka alun alkaenkin ovat yhteiskunnassa sivullisia, sanoo Sosiaalihallituksen pääjohtaja Olivia Wigzell.

Juuri sosiaalisektori onkin ollut eniten tekemisissä tulevien henkirikollisten kanssa, sillä 40 kaikista 58 selvityksessä mukana olleesta henkilöstä on ollut sosiaaliviranomaisten asiakkaana. Varsinaisista murhaajista tämä koskee lähes kaikkia. Joka kolmas koko porukasta on ollut huostaan otettuna.

Sosiaalipuolella puutetta jatkuvuudesta

Sosiaalipalveluita on tarjolla syrjäytyneille mutta ongelmana on jatkuvuus. Selvitykset päättyvät aivan liian usein ilman toimenpiteitä. Ongelmanuoret putoavat viranomaisten väliin. Poliisi, koulu, sosiaalitoimi ja jopa psykiatrit ovat mukana kuvioissa. Aftonbladetin analyysin mukaan työkalut ovat kuitenkin riittämättömiä.

Tarvetta palveluille on, sillä Ruotsissa tehdään sosiaaliviranomaisille päivittäin 1 000 toimenpiteitä edellyttävää ilmoitusta nuorten häiriökäyttäytymisestä.

– Ilmoitukset kuormittavat suuresti kuntasektoria, mutta mielestämme nyt mennään hyvään suuntaan, sillä yhteiskunnan tulee aina saada tietoonsa, jos lapsi voi huonosti, pääjohtaja Wigzell julistaa.

Isän poissaolo lisää riskiä

Professori Anna Sarkadi Uppsalan yliopistosta ei ihmettele Aftonbladetin selvityksen tuloksia. Hän on juurikin tutkinut vanhempien poissaolon vaikutuksia lapseen. Osallistuva ja läsnä oleva isä suojelee lasta monelta pahalta.

– Isän poissalo lisää alttiutta poikien häiriökäyttäytymiseen ja voi osaltaan johtaa koulun laiminlyömiseen ja rikolliseen toimintaan, professori siteeraa tutkimustietoa.

– Näyttäisi olevan niin, että isillä on tärkeä rooli lapsen tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Isän rooli on tärkeä, vaikka vanhemmat eivät asuisikaan yhdessä. Jos esikuva puuttuu, saattaa tuloksena olla ”takiaislapsi”, joka tarttuu jokaiseen ongelmaan.

Jengi vie yksin tulleet

Tavallisimmin nuori murhamies on syntynyt Ruotsissa. Hälyttävää on kuitenkin, että 58 murhaan sekaantuneen henkilön joukosta löytyy 11 Ruotsiin yksin tullutta. Vailla perhettä maahan muuttaneet kiinnostavat rikollisjengejä. Jengi osaa tarjota nuorelta puuttuvaa puuttuvaa yhteenkuuluvaisuuden ja turvallisuuden tunnetta.

– Heitä hyväksikäytetään jengien juoksupoikina, he ovat alimpina rikollisten hierarkiassa. Jengit ovat erittäin taitavia vetämään yksintulleita joukkoonsa, sanoo Christian Frödén Tukholman poliisista.

– Erityisen suuri todennäköisyys yksin tulleille on joutua rikollisten rekrytoimaksi, jos he eivät saa oleskelulupaa ja jäävät laittomasti maahan.