

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Antikainen: Aluevaalien heikko äänestysaktiivisuus on vakava ongelma demokratian kannalta
Sunnuntaina pidetyt ensimmäiset aluevaalit eivät innostaneet väkeä vaaliuurnille. Lopulliseksi äänestysprosentiksi jäi 47,5 eli yli puolet äänioikeutetuista jättivät äänensä käyttämättä. Viime kesänä pidetyissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1. Ainoastaan eurovaaleissa äänestysprosentti on jäänyt aluevaaleja heikommaksi.
– Sdp ja keskusta juhlivat vaalitulosta ja julistivat kansanvallan puhuneen, vaikka yli puolet äänioikeutetuista jätti vaalit väliin. Matalan äänestysprosentin perusteella hallituksen väkisin läpi runnomalla sote-uudistuksella ei ole laajamittaista kansan tukea, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
– Matala äänestysprosentti eli se fakta, että 52,5 % äänioikeutetuista jätti äänestämättä ei haitannut keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon hehkutusta: hänen mielestään mielestä tulos oli vahva tuki hallituksen sote-uudistukselle. On ikävää, että maamme johtavia poliitikkoja ei näytä kiinnostavan yleinen demokratian toteutuminen lainkaan.
Asiantuntijatkin huolestuivat
Tampereen yliopiston vaaliasiantuntija Sami Borg totesi Ylelle alhaisen äänestysprosentin olevan synkkä demokratian toteutumisen kannalta. Ainoastaan kolmella hyvinvointialueella äänestysprosentti nousi yli 50:n. Yle uutisessaan (23.1.) äänestysprosentin olevan tärkeä kansanvallan mittari: äänestysprosentti toimii eräänlaisena demokratian kohtalonkysymyksenä.
Asiantuntijat ovat pitäneet 50 prosenttia ylittävää äänestysvilkkautta jonkinlaisena kynnyksenä tälle, Markku Jokisipilä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta kertoi Ykkösaamussa. ’Jokisipilän mukaan 50 prosenttia on jossain määrin kriittinen kynnys. Hän kertoo, että kun äänestämättä jättäneitä on enemmän kuin äänestäneitä niin herää kysymys tämän valittavan elimen kansainvaltaiseen legitimiteettiin liittyen.
– Asiantuntijalausunnot demokratian toteutumisesta ovat huolestuttavia. Voidaan nähdä, että demokratia on vaarassa, kun yli puolet äänioikeutetuista jättää äänestämättä. Kun alle puolet äänestää, ei tuloksen perusteella kasattujen aluevaltuustojen voida nähdä olevan kovin legitiimejä kansalaisten silmissä. Kuvaavinta kaikessa on, että huolestuneiden asiantuntijalausuntojenkin jälkeen hallitusta ei koko asia näytä kiinnostavan lainkaan, Antikainen sanoo.
Maaliskuussa aloittavat aluevaltuustot vastaavat ensi vuoden alusta 21 hyvinvointialueen sote-palveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Annika Saa Sami Borg aluevaalit aluevaltuustot äänestysaktiivisuus asiantuntijat sote-uudistus Markku Jokisipilä Sanna Antikainen Demokratia Yle perussuomalaiset hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisille ennakkoäänissä 9,8 prosenttia – Purra: ”Vaikeat vaalit”

Tynkkynen: Perussuomalaiset arvot eivät ole kadonneet mihinkään

Alhainen äänisaalis ennakkoäänien laskemisen jälkeen ei tullut suurena yllätyksenä – Ranne: ”Vaalit eivät kiinnostaneet äänestäjiä”

Luukkanen: Näissä vaaleissa perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka halusi tietää, mistä sote-rahat tulevat

Maakuntamalli ajautuu rahoituksen osalta umpikujaan

Luukkanen: Aluevaltuustojen ”villi länsi” vaarantaa vakavasti kansalaisten yhdenvertaisuuden

Ruotsin vaaleissa yli miljoona ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua – äänestävät demareita ja vasemmistopuoluetta
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.