Antikainen: Aluevaalien heikko äänestysaktiivisuus on vakava ongelma demokratian kannalta

Sunnuntaina pidetyt ensimmäiset aluevaalit eivät innostaneet väkeä vaaliuurnille. Lopulliseksi äänestysprosentiksi jäi 47,5 eli yli puolet äänioikeutetuista jättivät äänensä käyttämättä. Viime kesänä pidetyissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1. Ainoastaan eurovaaleissa äänestysprosentti on jäänyt aluevaaleja heikommaksi.

– Sdp ja keskusta juhlivat vaalitulosta ja julistivat kansanvallan puhuneen, vaikka yli puolet äänioikeutetuista jätti vaalit väliin. Matalan äänestysprosentin perusteella hallituksen väkisin läpi runnomalla sote-uudistuksella ei ole laajamittaista kansan tukea, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.

– Matala äänestysprosentti eli se fakta, että 52,5 % äänioikeutetuista jätti äänestämättä ei haitannut keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon hehkutusta: hänen mielestään mielestä tulos oli vahva tuki hallituksen sote-uudistukselle. On ikävää, että maamme johtavia poliitikkoja ei näytä kiinnostavan yleinen demokratian toteutuminen lainkaan.

Asiantuntijatkin huolestuivat

Tampereen yliopiston vaaliasiantuntija Sami Borg totesi Ylelle alhaisen äänestysprosentin olevan synkkä demokratian toteutumisen kannalta. Ainoastaan kolmella hyvinvointialueella äänestysprosentti nousi yli 50:n. Yle uutisessaan (23.1.) äänestysprosentin olevan tärkeä kansanvallan mittari: äänestysprosentti toimii eräänlaisena demokratian kohtalonkysymyksenä.

Asiantuntijat ovat pitäneet 50 prosenttia ylittävää äänestysvilkkautta jonkinlaisena kynnyksenä tälle, Markku Jokisipilä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta kertoi Ykkösaamussa. ’Jokisipilän mukaan 50 prosenttia on jossain määrin kriittinen kynnys. Hän kertoo, että kun äänestämättä jättäneitä on enemmän kuin äänestäneitä niin herää kysymys tämän valittavan elimen kansainvaltaiseen legitimiteettiin liittyen.

– Asiantuntijalausunnot demokratian toteutumisesta ovat huolestuttavia. Voidaan nähdä, että demokratia on vaarassa, kun yli puolet äänioikeutetuista jättää äänestämättä. Kun alle puolet äänestää, ei tuloksen perusteella kasattujen aluevaltuustojen voida nähdä olevan kovin legitiimejä kansalaisten silmissä. Kuvaavinta kaikessa on, että huolestuneiden asiantuntijalausuntojenkin jälkeen hallitusta ei koko asia näytä kiinnostavan lainkaan, Antikainen sanoo.

Maaliskuussa aloittavat aluevaltuustot vastaavat ensi vuoden alusta 21 hyvinvointialueen sote-palveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.