Antikainen: Lisää poikkeuslupia valkoposkihanhien metsästykseen

Valkoposkihanhien vuotuisen kevätmuuton alkaessa myös muuttoreittien varrella sijaitsevien maatilojen jokakeväinen ja -syksyinen piina alkaa. Venäjän tundralla pesivät hanhet levähtävät muuttomatkallaan Itä-Suomessa aiheuttaen samalla satojen tuhansien eurojen edestä satovahinkoja. Linnuille kelpaavat syötäväksi sekä viljan että heinän oraat, joten myös karjatilojen laitumet ja rehuksi aiotut niityt ovat vaarassa.

Joillakin alueilla syyskylvöstä on jouduttu luopumaan kokonaan oraiden päätyessä hanhien suihin. Menetetystä sadosta voi hakea korvausta ELY-keskukselta, mutta monet maanviljelijät kokevat, että korvaukset ovat liian alhaisia suhteessa hanhien aiheuttamiin vahinkoihin. Korvauksia on maksettu vuodesta 2009 ja ne ovat nousseet vuosi vuodelta. Vuonna 2018 pelkästään valkoposkihanhien aiheuttamista satovahingoista maksettiin korvauksia 1,1 miljoonaa euroa, valtaosa siitä Pohjois-Karjalan alueelle.

– Valkoposkihanhien satovahinkoja korvataan jo yli miljoonalla eurolla vuosittain, hukkaan valuneista työtunneista puhumattakaan. Sadon menetys ei uhkaa pelkästään viljelijöiden toimeentuloa vaan myös kotimaista ruuantuotantoa, mikäli hanhia ei saada häädettyä pelloilta. Maanviljely on näillä leveysasteilla alkujaankin haastavaa lyhyen kasvukauden vuoksi ja sadat tuhannet pelloilla ruokailevat hanhet voivat pahimmillaan pilata koko sadon, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.

Kanta ollut kasvussa jo vuosia

Valkoposkihanhi on suojeltu EU-tasolla, mutta useat maat myöntävät poikkeuslupia sen metsästykseen satovahinkojen torjumiseksi ja lentoliikenteen turvaamiseksi. Suomessa poikkeuslupia on tänä vuonna myönnetty 12 tohmajärveläiselle viljelijälle, joilla on lupa ampua 20-40 lintua syysmuuton aikana vuosina 2020-2021. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi ja sen kannan arvioidaan kasvavan noin 10 prosentin vuosivauhtia.

Suomessa pesiviä hanhia on BirdLife Suomen vuonna 2019 tehdyn laskennan mukaan noin 33 700, mutta Suomen läpi muuttavia lintuja on arvioitu olevan jopa puoli miljoonaa. Valtaosa Itä-Suomen satovahingoista onkin tundralle muuttavien lintujen tekosia, sillä Suomessa hanhet pesivät enimmäkseen rannikkoalueilla.

– Syysmuuton ajaksi myönnetyt muutamat poikkeusluvat ovat yhtä tyhjän kanssa, kun hanhet syövät oraat kevätmuuton aikana. Laji on elinvoimainen ja kanta on ollut kasvussa jo vuosia, joten metsästyksen sallivia poikkeuslupia tarvitaan huomattavasti enemmän, kun muut karkotuskeinot eivät näytä olevan riittävän tehokkaita. Monien maanviljelijöiden mitta on jo täynnä tätä jokavuotista riesaa. Näin asiat eivät voi enää jatkua, Antikainen toteaa.

Antikainen on jättänyt toimenpidealoitteen koskien valkoposkihanhien metsästyksen sallivien poikkeuslupien aiempaa laajempaa myöntämistä sekä satovahinkokorvausten nostamista todellisia kuluja vastaavalle tasolle.