

LEHTIKUVA
Ceutaan tulvi tuhansia laittomia maahanpyrkijöitä – Marokko painostaa EU:ta siirtolaisvyöryllä
Noin 8 000 laitonta maahantulijaa pääsi Marokosta rajan yli Espanjaan kuuluvalle Ceutan alueelle Pohjois-Afrikassa. Nyt laittomien maahanpyrkijöiden hyöky on katkaistu ainakin hetkeksi. Suurin osa rajan yli päässeistä on jo palautettu Marokkoon. Mutta taustalla olevat ongelmat, kuten Marokon nuoren, työttömän väestön suuri määrä ja poliittiset kiistat siirtomaakaudella vedetyistä rajoista eivät ole kadonneet minnekään.
Laittomien maahanpyrkijöiden hyökyaalto Ceutan rannoille on tyyntynyt ainakin toistaiseksi. Mereltä uimarenkaiden tai kumiveneiden päällä tulevien laittomien siirtolaisten vyöry alkoi varhain maanantaiaamuna, kertoo BBC.
Jopa kahdeksan tuhannen tulijan arvioidaan päässeen Marokon ja Espanjan välisen rajan yli, mutta Espanjan viranomaisten mukaan yli 5 600 tulijaa on jo palautettu Marokkoon. Suurin osa rajan laittomasti ylittäneistä on marokkolaisia nuoria miehiä.
Armeijan joukkoja hätiin
Espanjan sisäministeri Fernando Grande-Marlaska kertoi BBC:lle, että maa joutui lähettämään Ceutaan 200 poliisia ja 200 armeijan sotilasta vahvistamaan Ceutan normaalistikin yli tuhatpäistä rajavartiostoa.
Ceuta ja Mellilla ovat Afrikan puolella sijaitsevia itsehallinnollisia kaupunkeja, jotka kuuluvat yhä Espanjalle siirtomaa-aikojen muistoina. Marokko on vaatinut näitä alueita itselleen. Laittoman maahantulon yritykset ovat arkipäivää ja rajavartijoita on normaalistikin paljon.
Ylittämällä raja-aidan Afrikassa pääsee EU-alueelle
Koska Ceutan ja Mellillan katsotaan olevan Espanjan ja siten myös EU:n maaperää, ne ovat houkuttelevia kohteita EU-alueelle laittomasti pyrkiville. Espanjan viranomaisten suhtautuminen oli pitkään se, että raja-aidan yli päässeet katsottiin turvapaikanhakijoiksi, joiden annettiin jäädä maahan. Laittoman rajanylityksen onnistuminen tarkoitti siis käytännössä ilmaista matkalippua manner-Espanjaan.
Viranomaisten tulkinta on kuitenkin muuttunut tiukemmaksi laittomien maahantulijoiden määrän kasvaessa ja rajanylitysten muututtua väkivaltaisemmiksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Espanjan perustuslakituomioistuin hyväksyivät viime vuonna menettelyn, jossa laittomat rajanylittäjät voidaan tietyin edellytyksin ”käännyttää suoraan rajalta” vielä sen jälkeenkin, kun he ovat jo päässeet raja-alueen sisäpuolelle. Nyt viranomaiset hyödyntävät tätä pykälää taluttaessaan rajan yli päässeet takaisin Marokon puolelle.
Marokon viranomaiset mahdollistivat ylitykset
Rajan yli päässeiden henkilöiden kertomusten mukaan Marokon rajavartijat ovat suhtautuneet laittomiin rajanylityksiin välinpitämättömästi. Lähtijöitä ei ole yritetty estää millään tavalla.
Espanjalaislehden mukaan Marokon viranomaiset olisivat jopa vihjanneet nuorukaisille, että nyt on hyvä hetki lähteä Ceutaan.
– Marokon poliisi käski meitä menemään Ceutaan, mutta nyt nämä haluavat palauttaa meidät, eräs rajan ylittäneistä kertoo.
Kyse ei siitä, että Marokkoon olisi yhtäkkiä puhjennut sota tai humanitaarinen kriisi, joka pakottaisi marokkolaiset lähtemään henkensä kaupalla uimalla hakemaan turvapaikkaan Ceutan alueelta. Marokossa on suuri määrä nuoria miehiä, joilla ei ole töitä eikä tulevaisuudennäkymiä omassa maassaan. Nyt Marokon hallitus päätti käyttää heitä aseena poliittisessa kiistassaan Espanjan kanssa.
Taustalla kiista Länsi-Saharasta
Tämänkertaisen tulijavyöryn taustalla on kiista Länsi-Saharan alueesta, joka kuului Espanjalle vuoteen 1975 asti, jolloin Espanja luovutti alueen Marokon ja Mauritanian hallintaan. Polisario-vapautusliike pitää nyt hallussaan Mauritanialle annettua Länsi-Saharan osaa ja vaatii kansanäänestystä koko Länsi-Saharan itsenäistymisestä.
Marokko puolestaan haluaa, että Espanja ja EU tunnustaisivat Länsi-Saharan Marokolle kuuluvaksi alueeksi. Yhdysvaltain edellinen presidentti Donald Trump teki niin joulukuussa vastineeksi siitä, että Marokko tunnustaa Israelin valtion. Nyt Joe Bidenin hallinto pohtii keinoja rimpuilla irti Trumpin twiitissään antamasta lupauksesta.
Marokon johto on ärsyyntynyt siitä, että Espanjan hallitus on sallinut Polisarion johtajan Brahim Ghalin päästä sairaalahoitoon Espanjaan. Vakavasta Covid-taudista kärsivä Ghali otettiin Espanjaan hoitoon huhtikuussa salaa, kertoo Kauppalehti. Marokon oikeusministeri Mustapha Ramid on melko suoraan myöntänyt, että laittomien rajanylittäjien tulva on kosto siitä, että Ghali otettiin hoitoon Espanjaan.
EU ei aio taipua kiristykseen
Euroopan komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas puolestaan totesi, että ”kukaan ei voi kiristää Euroopan unionia” käyttämällä siirtolaisuutta aseenaan. Schinasin mukaan aiemmin esimerkiksi Turkki on yrittänyt käyttää siirtolaisuutta painostuskeinona EU:ta vastaan.
– Ceuta on Eurooppaa. Tämä raja on Euroopan raja, ja se mitä siellä tapahtuu ei ole vain Espanjan vaan kaikkien (EU-maiden) ongelma, Schinas sanoi Espanjan radion haastattelussa keskiviikkona.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Margaritis Schinas Mustapha Ramid Brahim Ghali Polisario Länsi-Sahara Mellilla Ceuta Fernando Grande-Marlaska Covid-19 koronavirus Joe Biden Marokko Donald Trump Euroopan komissio Espanja EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Lesboksen turvapaikanhakijat kertovat vihaavansa Eurooppaa, mutta he haluavat silti Saksaan – ”sytytimme koko leirin tuleen näyttääkseemme halveksuntamme”

Kreikan maahanmuuttoministeri: Kansalaisjärjestöt auttavat somaleita Turkin kautta Kreikkaan laittomasti

Ruuhkaisa viikonloppu Kanariansaarilla – yli 1 600 siirtolaista saapui veneineen Afrikasta

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille

Maahanmuuttokortti paljastaa EU:n haavoittuvaisuuden – Ceutan laittomat siirtolaiset poliittisen valtapelin pelinappuloina

Uusi päätös lopettaa turvapaikanhaun Turkista Kreikkaan – hakijat otetaan säilöön ja palautetaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Ei matkalippua, ei tarkastusmaksua, ei ongelmia – Tampereella pummimatkustaja voi nyt livahtaa omille teilleen lipuntarkastajalle kärähdettyään
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Antikainen: Iranin hirmuhallinnon johtaja sai mitä tilasi – Putin seuraavaksi listalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.















