

LEHTIKUVA
Ceutaan tulvi tuhansia laittomia maahanpyrkijöitä – Marokko painostaa EU:ta siirtolaisvyöryllä
Noin 8 000 laitonta maahantulijaa pääsi Marokosta rajan yli Espanjaan kuuluvalle Ceutan alueelle Pohjois-Afrikassa. Nyt laittomien maahanpyrkijöiden hyöky on katkaistu ainakin hetkeksi. Suurin osa rajan yli päässeistä on jo palautettu Marokkoon. Mutta taustalla olevat ongelmat, kuten Marokon nuoren, työttömän väestön suuri määrä ja poliittiset kiistat siirtomaakaudella vedetyistä rajoista eivät ole kadonneet minnekään.
Laittomien maahanpyrkijöiden hyökyaalto Ceutan rannoille on tyyntynyt ainakin toistaiseksi. Mereltä uimarenkaiden tai kumiveneiden päällä tulevien laittomien siirtolaisten vyöry alkoi varhain maanantaiaamuna, kertoo BBC.
Jopa kahdeksan tuhannen tulijan arvioidaan päässeen Marokon ja Espanjan välisen rajan yli, mutta Espanjan viranomaisten mukaan yli 5 600 tulijaa on jo palautettu Marokkoon. Suurin osa rajan laittomasti ylittäneistä on marokkolaisia nuoria miehiä.
Armeijan joukkoja hätiin
Espanjan sisäministeri Fernando Grande-Marlaska kertoi BBC:lle, että maa joutui lähettämään Ceutaan 200 poliisia ja 200 armeijan sotilasta vahvistamaan Ceutan normaalistikin yli tuhatpäistä rajavartiostoa.
Ceuta ja Mellilla ovat Afrikan puolella sijaitsevia itsehallinnollisia kaupunkeja, jotka kuuluvat yhä Espanjalle siirtomaa-aikojen muistoina. Marokko on vaatinut näitä alueita itselleen. Laittoman maahantulon yritykset ovat arkipäivää ja rajavartijoita on normaalistikin paljon.
Ylittämällä raja-aidan Afrikassa pääsee EU-alueelle
Koska Ceutan ja Mellillan katsotaan olevan Espanjan ja siten myös EU:n maaperää, ne ovat houkuttelevia kohteita EU-alueelle laittomasti pyrkiville. Espanjan viranomaisten suhtautuminen oli pitkään se, että raja-aidan yli päässeet katsottiin turvapaikanhakijoiksi, joiden annettiin jäädä maahan. Laittoman rajanylityksen onnistuminen tarkoitti siis käytännössä ilmaista matkalippua manner-Espanjaan.
Viranomaisten tulkinta on kuitenkin muuttunut tiukemmaksi laittomien maahantulijoiden määrän kasvaessa ja rajanylitysten muututtua väkivaltaisemmiksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Espanjan perustuslakituomioistuin hyväksyivät viime vuonna menettelyn, jossa laittomat rajanylittäjät voidaan tietyin edellytyksin ”käännyttää suoraan rajalta” vielä sen jälkeenkin, kun he ovat jo päässeet raja-alueen sisäpuolelle. Nyt viranomaiset hyödyntävät tätä pykälää taluttaessaan rajan yli päässeet takaisin Marokon puolelle.
Marokon viranomaiset mahdollistivat ylitykset
Rajan yli päässeiden henkilöiden kertomusten mukaan Marokon rajavartijat ovat suhtautuneet laittomiin rajanylityksiin välinpitämättömästi. Lähtijöitä ei ole yritetty estää millään tavalla.
Espanjalaislehden mukaan Marokon viranomaiset olisivat jopa vihjanneet nuorukaisille, että nyt on hyvä hetki lähteä Ceutaan.
– Marokon poliisi käski meitä menemään Ceutaan, mutta nyt nämä haluavat palauttaa meidät, eräs rajan ylittäneistä kertoo.
Kyse ei siitä, että Marokkoon olisi yhtäkkiä puhjennut sota tai humanitaarinen kriisi, joka pakottaisi marokkolaiset lähtemään henkensä kaupalla uimalla hakemaan turvapaikkaan Ceutan alueelta. Marokossa on suuri määrä nuoria miehiä, joilla ei ole töitä eikä tulevaisuudennäkymiä omassa maassaan. Nyt Marokon hallitus päätti käyttää heitä aseena poliittisessa kiistassaan Espanjan kanssa.
Taustalla kiista Länsi-Saharasta
Tämänkertaisen tulijavyöryn taustalla on kiista Länsi-Saharan alueesta, joka kuului Espanjalle vuoteen 1975 asti, jolloin Espanja luovutti alueen Marokon ja Mauritanian hallintaan. Polisario-vapautusliike pitää nyt hallussaan Mauritanialle annettua Länsi-Saharan osaa ja vaatii kansanäänestystä koko Länsi-Saharan itsenäistymisestä.
Marokko puolestaan haluaa, että Espanja ja EU tunnustaisivat Länsi-Saharan Marokolle kuuluvaksi alueeksi. Yhdysvaltain edellinen presidentti Donald Trump teki niin joulukuussa vastineeksi siitä, että Marokko tunnustaa Israelin valtion. Nyt Joe Bidenin hallinto pohtii keinoja rimpuilla irti Trumpin twiitissään antamasta lupauksesta.
Marokon johto on ärsyyntynyt siitä, että Espanjan hallitus on sallinut Polisarion johtajan Brahim Ghalin päästä sairaalahoitoon Espanjaan. Vakavasta Covid-taudista kärsivä Ghali otettiin Espanjaan hoitoon huhtikuussa salaa, kertoo Kauppalehti. Marokon oikeusministeri Mustapha Ramid on melko suoraan myöntänyt, että laittomien rajanylittäjien tulva on kosto siitä, että Ghali otettiin hoitoon Espanjaan.
EU ei aio taipua kiristykseen
Euroopan komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas puolestaan totesi, että ”kukaan ei voi kiristää Euroopan unionia” käyttämällä siirtolaisuutta aseenaan. Schinasin mukaan aiemmin esimerkiksi Turkki on yrittänyt käyttää siirtolaisuutta painostuskeinona EU:ta vastaan.
– Ceuta on Eurooppaa. Tämä raja on Euroopan raja, ja se mitä siellä tapahtuu ei ole vain Espanjan vaan kaikkien (EU-maiden) ongelma, Schinas sanoi Espanjan radion haastattelussa keskiviikkona.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Margaritis Schinas Mustapha Ramid Brahim Ghali Polisario Länsi-Sahara Mellilla Ceuta Fernando Grande-Marlaska Covid-19 koronavirus Joe Biden Marokko Donald Trump Euroopan komissio Espanja EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Lesboksen turvapaikanhakijat kertovat vihaavansa Eurooppaa, mutta he haluavat silti Saksaan – ”sytytimme koko leirin tuleen näyttääkseemme halveksuntamme”

Kreikan maahanmuuttoministeri: Kansalaisjärjestöt auttavat somaleita Turkin kautta Kreikkaan laittomasti

Ruuhkaisa viikonloppu Kanariansaarilla – yli 1 600 siirtolaista saapui veneineen Afrikasta

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille

Maahanmuuttokortti paljastaa EU:n haavoittuvaisuuden – Ceutan laittomat siirtolaiset poliittisen valtapelin pelinappuloina

Uusi päätös lopettaa turvapaikanhaun Turkista Kreikkaan – hakijat otetaan säilöön ja palautetaan
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää