Eduskunta ei ole vielä edes hyväksynyt EU-elvytyspakettia – vihreät ministerit ja valtiovarainministeri Vanhanen mehustelevat jo, miten rahat törsätään

Vihreät ministerit Krista Mikkonen ja Maria Ohisalo iloitsivat maanantaina ennenaikaisesti muhkeista harppauksista ja miljardiluokan lisärahoituksista viherhankkeisiin valtiovarainministeri Matti Vanhasen kompatessa taustalla.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) puhui maanantaina tiedotustilaisuudessa, miten Suomi aikoo käyttää EU-elvytyspaketista Suomelle tulevat noin 2,1 miljardia euroa. Vanhasen retoriikassa kyse oli ”elpymisvälineestä tulevan rahoituksen mahdollisimman vaikuttavasta kohdentamisesta.”

– Ohjelmamme painotus on enemmän uudistamisessa kuin elvytyksessä. Varmistamme, että yritykset ja elinkeinoelämä pääsevät vihreän ja digivetoisen kasvun vauhtiin, Vanhanen selitti.

Samaan aikaan kun valtiovarainministeri esitteli tiedotustilaisuudessa viherhankkeita, alkoi vihreiden ministerien Twitter-tileiltä kuulua iloista viserrystä. Ympäristöministeri Krista Mikkonen riemuitsi EU:n elvytyspaketista tulevasta ”miljardiluokan lisärahoituksesta” ilmastotoimiin. Mikkosen mukaan paketilla oltaisiin samalla rakentamassa paitsi ratkaisuja ilmastokriisiin myös lisää työpaikkoja.

Sisäministeri Maria Ohisalo puolestaan iloitsi ”valtavasta harppauksesta” ilmastokriisin torjunnassa. Ohisalon sanavalinta on historiallisesti mielenkiintoinen. Kiinassa 1950-1960-lukujen taitteessa toteutettu ”Suuri harppaus” oli poliittinen hanke, joka johti nälänhätään ja joukkokuolemiin.

Tukea tarvitaan EU-paketin kaatamiseksi

Vanhanen puhui tiedotustilaisuudessa pilareista, kestävän kasvun ohjelmasta, tutkimus- ja innovaatiopanostuksista, digitalisaatiosta ja vihreästä siirtymästä.

Vanhasen ja vihreiden ministerien mehustelu EU-rahoilla on silti ennenaikaista, sillä eduskunta ei ole vielä hyväksynyt elvytyspakettia. Perustuslakivaliokunnalta odotetaan lähiaikoina ratkaisua siitä, voidaanko elvytyspaketti hyväksyä yksinkertaisella äänten enemmistöllä vai vaaditaanko tukea myös oppositiosta.

Perussuomalaiset vastustavat yksimielisesti elvytyspakettia, kuten myös kristillisdemokraatit ja Liike Nyt. Elvytyspaketti kasvattaa Suomen veronmaksajien rasitusta vuosikymmeniksi eteenpäin, ja siitä seuraa veronmaksajille useiden miljardien tappiot.

Paketin kaatamiseen tarvitaan kuitenkin myös tukea kokoomukselta, jonka linja on ollut ikävän epämääräinen. Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei ole osannut sanoa kantaansa elvytyspakettiin. Samaan aikaan useat kokoomuksen kansanedustajat, kuten Terhi Koulumies ja Pia Kauma, ovat kuitenkin tyrmänneet hankkeen.

Suomi kiristää verotusta Italian ja Espanjan puolesta?

EU-elvytyspaketti tarkoittaa järjestelyä, jossa Euroopan unioni ottaa oman budjettinsa ulkopuolella olevan rahaston kautta lainaa 750 miljardia ja rahat jaetaan jäsenvaltioille, osin avustuksina ja osin lainoina. Elvytyspaketin suurimpia edunsaajia ovat Italia ja Espanja.

Suomi saa EU-elvytyspaketista muutaman miljardin ja maksaa takaisin ainakin 6,6 miljardia euroa korkoineen vuoteen 2058 saakka, eli Suomi on paketin nettohäviäjä. Käytännössä Suomi joutuu kiristämään verotustaan elvyttääkseen taloutensa huonosti hoitaneita eteläisen Euroopan maita.

Hallitus perustelee elvytyspakettia sillä, että Etelä-Euroopan maiden elvyttäminen lahjarahalla olisi tärkeää Suomen viennille, vaikka vaikutuksista Suomen vientiin ei ole näyttöä eikä vaikutusarviota.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on useaan otteeseen varoittanut siitä, että elvytyspaketista seuraavat vastuut voivat olla kohtalokkaat Suomen julkiselle taloudelle ja suomalaisille veronmaksajille.

– Suomen etu ei ole jäsenyys sellaisessa unionissa, joka rikkoo sääntöjään, nakertaa jäsenmaiden kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja tekee veloista ja vastuista yhteisiä. Jos Suomi haluaa olla kokoaan suurempi vaikuttaja, sen on torjuttava tämä paketti ja ilmoitettava, että raja on nyt tullut vastaan. Jonkun on näytettävä esimerkkiä, Halla-aho sanoi kuukausi sitten eduskunnassa elvytyspakettia koskevassa välikysymyskeskustelussa.