EKP:n väistyvä pääjohtaja Draghi FT:lle: Euron vastustajat hävisivät, tulonsiirrot euroalueelle

Euroalueen jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta ajaneet voimat ovat hävinneet taistelunsa. Tappiot tulivat heille niin Kreikan velkakriisissä kuin Euroopan parlamenttivaaleissakin. Nyt on aika laittaa tulonsiirrot jäsenmaiden välille, totesi EKP:ta kahdeksan vuotta luotsannut Mario Draghi talouslehti Financial Timesille.

Euroalueen tulonsiirrot olisivat mahdollisia laajan euroalueen budjetin kautta. Draghi kannattaa tätä.

– Tarvitsemme yhteisen euroalueen budjetin saadaksemme vahvemman talous- ja rahaliiton, hän kertoi FT:n toisessa haastattelussa.

Taistelu Kreikan eurojäsenyydestä

Draghi kertoi, ettei hän ole koskaan halunnut puskea Kreikkaa ulos yhteisvaluutasta. Draghin pesti EKP:n pääjohtajana alkoi marraskuussa 2011. Samaan aikaan eurokriisi oli edennyt siihen pisteeseen, etteivät sijoittajat uskoneet yhteisvaluutan enää pysyvän elossa.

Hän muistelee yhtä euromaiden valtiovarainministereistä koottua euroryhmän kokousta, jossa eräs ministeri vaati EKP:ta lopettamaan letkurahoituksen kreikkalaispankeille. FT arvelee kyseisen ministerin olleen Saksan silloinen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble.

– Sanoin: katsohan, jos haluat Kreikan ulos eurosta niin tee se itse. Älä käytä EKP:tä tähän, Draghi sanoi.

Pohjoiset euromaat esittivät tuolloin, ettei Kreikka ole koskaan ollut tarpeeksi vahva yhteiseen valuttaan. Vastapuolella pelättiin Kreikan euroeron sytyttävän samanlaisen markkinapaniikin kuin mitä yhdysvaltalaisen investointipankki Lehman Brothersin konkurssi aiheutti.

Elvytys jäänyt EKP:lle

EKP on vastannut likimain yksinään euroalueen talouden toipumisesta finanssi- ja eurokriisin jälkeen. Elvytys on ollut rahapoliittista. Valtioiden harjoittama talouspoliittinen elvytys on ollut vähäistä.

EKP on ostanut tähän mennessä 2 600 miljardin euron edestä euroalueen arvopapereita. Ne ovat pääosin olleet jäsenmaiden velkakirjoja. Tällä tavoin EKP on saanut painettua jäsenmaiden rahoituskustannukset eli korkomenot pienemmiksi.

Keskuspankin toimia on aikanaan puitu Saksan perustuslakituomioistuimessa. Oikeus totesi tuolloin, ettei EKP riko ostoillaan yhteisiä pelisääntöjä.

Syyskuussa uudesta arvopaperien osto-ohjelmasta kertonut Draghi sai usealta EKP:n hallintoneuvoston jäseneltä risuja. Seitsemän jäsentä äänesti vastaan ja kaksi muuta pui nyrkkejään taskuissaan. Hallintoneuvostossa on 25 henkilöä.

Ostoja vastustaneet ovat kertoneet, ettei ajoitus ole oikea. Euroalue ei ole taantumassa saati kuilun partaalla, jolloin ostot voisivat olla perusteltuja.