Elomaa: Hallituksen pitää ottaa huumeiden käytön haitat tosissaan

KOLUMNI Yksikin huumekuolema on liikaa. Huumausaineiden käyttöön linkittyvät monenlaiset haitat ja niitä usein seuraavat surulliset ihmiskohtalot vetävät minut hiljaiseksi.

Korviini kantautui taannoin pysäyttävä tieto erityisesti nuorten huumeongelmien yleisyydestä myös Varsinais-Suomessa. Poliitikoilta niin valtakunnan politiikassa kuin kuntapäätöksenteossakin tarvitaan tiukkoja toimia tässä ja nyt eikä kymmenen vuoden päästä. Miksi asialla on kiire? Nostetaan esille hieman tilastofaktoja.

Huumeiden käyttö Suomessa on yleistynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 julkaiseman tilastoraportin pohjalta esimerkiksi kannabiksen käyttö ja kokeilu 15-69-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa on peräti nelinkertaistunut vuosien 1992 (6 %) ja 2018 (24 %) välillä. Kannabis on selvästi yleisin käytetty huumausaine, mutta myös amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin kokeilut ovat lisääntyneet tuntuvasti. Käyttö ja kokeilut ovat yleistyneet aivan viime vuosina keskimääräistä nopeammin. Eniten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 25-34-vuotiaiden nuorten aikuisten kohdalla. Tutkimukseen vastanneista tämän ikäryhmän edustajista peräti 45 prosenttia ilmoitti käyttäneensä jotain laitonta huumetta joskus elämässään.

Huumeiden käytön ja kokeilun yleistyminen johtaa väistämättä niihin liittyvien haittojen lisääntymiseen. Tilastokeskuksen eri rikostyyppien kehitystä koskevasta tilastosta selviää, että huumausainerikosten määrä on noussut vuosien 2015-2019 välillä 23 410:sta yli 31 000:teen. Tämä kehityskulku on erittäin hälyttävä, koska huumeiden käytön yleistyminen lisää rikollisuutta. Erityisesti järjestäytynyt rikollisuus voimistuu huumausainemarkkinoiden kasvun myötä. Myös rajat ylittävä kansainvälinen rikollisuus saa Suomessa yhä merkittävämpää jalansijaa huumausainekaupan kautta.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta ilmeni, että huumausainekuolemien määrä oli 261 vuonna 2018. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 61. Vielä vuonna 2007 huumekuolemia oli alle 150. Peräti 65 % huumausainekuolemista vuonna 2018 oli tapaturmaisia myrkytyskuolemia. Eniten lisääntyivät 20–29-vuotiaiden kuolemat. Huumeisiin kuolleiden määrä on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa korkeampi kuin muualla Euroopassa.

Huumeiden käyttöön ja kokeiluun liittyvä kuoleman riski on varteenotettava ja muut terveyshaitat ovat yleisiä. Huumeet ovat vakava riski yksilön elämänhallinnalle ja vaikuttavat vahvasti ongelmien kasaantuessa myös lähipiiriin. Huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat yleistyvät käsi kädessä niiden käytön kanssa.

Tämä kehityskulku on saatava pysäytetty hinnalla millä hyvänsä. Erityisen huolestuttava seikka on huumausaineongelmien yleisyys nuorison parissa. Jos tähän ei löydetä keinoja puuttua, on varteenotettava riski, että ongelmat lisääntyvät räjähdysmäisesti tulevaisuudessa. Poliisi ja tulli tarvitsevat lisää resursseja laittoman huumekaupan torjumiseksi. Tarvitaan heidän työtään helpottavia lainsäädäntömuutoksia. Myös huumausainerikosten rangaistusten riittävyyttä tulee harkita huolella.

Valistustyöhön ja nuorille suunnattuihin tukipalveluihin on kohdennettava nykyistä enemmän resursseja sillä ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat avainasemassa tuloksellisessa päihdepolitiikassa. Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä on pureuduttava tehokkaammin huumeiden käyttäjien auttamiseen.

Olen laatinut toimenpidealoitteen, jossa vaadin hallitusta ryhtymään laajamittaisiin poikkihallinnollisiin toimiin huumeiden käytön vähentämiseksi. Lopuksi haluan korostaa entistä sallivamman asenneilmapiirin riskejä. Suhtautuminen huumeisiin on useiden eri tutkimusten mukaan aiempaa positiivisempi. Jopa maamme kärkipoliitikot ovat ilmaisseet myönteistä suhtautumista huumausaineiden käyttöä kohtaan. Minusta tämä on vaarallinen tie.

Meidän jokaisen tuleekin miettiä, onko huumeista saatava hetken huuma kaikkien niiden aiheuttamien haittojen väärti? Nyt tarvitaan vastuullista päätöksentekoa ja lujia ratkaisuja paisuvan huumeongelman selättämiseksi. Emme voi katsella sivusta, kun yhä useampi nuori lipsuu hämärille poluille.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps.)