

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Euron pelastamiseksi liittovaltiohinkua – Miten se vaikuttaisi suomalaisten arkeen?
Suomessa ei ole tehty valintaa euroeron ja poliittisesti inhottavien yhteisvaluutan vaatimien kriisiaikojen sopeutustoimien välillä. Kolmanneksi vaihtoehdoksi on noussut Euroopan liittovaltion muodostaminen, johon poliittiset päättäjät haluavat ohjata suomalaiset välttyäkseen tekemästä valintaa kahdesta aiemmasta vaihtoehdosta.
Mikä meitä odottaa liittovaltiossa?
Ennen eläköitymistään pitkään valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajana toiminut VTT Peter Nyberg avaa kirjoituksessaan salaisuuden verhoa. Nyberg toteaa, että kyseessä on vain arvaus.
Päätösvalta loittonee
Suomalaisia koskevat päätökset tehtäisiin kaukana Suomesta. Se vapauttaisi päättäjämme ikäviltä ja välttämättömiltä päätöksiltä. Kansalaisten ääni sen sijaan vaimenisi.
– Yksittäisen kansalaisen mahdollisuus saada mielipiteensä kuuluviin valtakuntaa koskevissa asioissa olisi vastaavasti nykyiseen verrattuna hyvin vähäinen, Nyberg miettii.
Alue- ja kuntapäättäjien valta kasvaisi, mutta vallankäyttöä rajoittaisi merkittävästi ylemmän päätäntätason suomista resursseista.
Kansalaisten vapaus kasvaisi yhdellä merkittävällä alueella. Italialainen voisi hakeutua Suomeen viranhaltijaksi. Tämä vaatii kuitenkin riittävää kielitaitoa. Kielitaidottomien mahdollisuudet työllistyä vähenisi kielitaitoisten vallattua työmarkkinat.
Hyvinvointivaltion alasajo
Ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja erilaiset toimeentuloa auttavat tuet joutuisivat koetukselle. Ne vaativat merkittävästi verotuloja. Liittovaltion verotuksen lisääntyessä omaa veroastetta tulee laskea, muutoin kansalaisten ostovoima kuihtuisi liiaksi. Yritysten kilpailukyky heikkenisi lisäverojen myötä.
– Yritysten kilpailukyvyn ja kotitalouksien ostovoiman takia olisi muita kuin liittovaltion kantamia veroja jossain vaiheessa välttämätöntä laskea, Nyberg summaa.
Koulutuksen ja terveydenhuollon verovarojen korvaajiksi kansalaisten tulee avata omia kukkaroitaan.
– Monien kansalaisten elintaso laskisi merkittävästi koulutuksen ja terveydenhuollon kustannusten noustessa ja maan sisäisten tulonsiirtojen vähetessä. Vaikutus olisi suurimmillaan alhaisissa tuloluokissa ja syrjäseuduilla.
Toisaalta tukiverkkona olisi liittovaltion tulonsiirrot eli eräänlaiset kriisituet.
– Jos tilanne Suomessa muuttuisi kriittiseksi olisi kuitenkin saatavissa liittovaltiolta tulonsiirtoja elintason tukemiseksi, Nyberg arvelee.
Ulkopolitiikka uusiksi
EU-liittovaltion ulkopolitiikka muuttuisi. Eri jäsenmaiden omat painotukset katoaisivat ja yksi ulkopolitiikka tulisi ikään kuin annettuna. Tämä voisi vähentää eri jäsenmaiden erimielisyyksiä. EU-jäsenmailla on ollut erimielisyyksiä esimerkiksi suhtautumisesta Turkin energiaetsintöihin Välimerellä ja Nord Stream 2 -kaasuputkesta.
Suomi menettäisi erityissuhteensa Venäjään, eikä Suomi voisi enää olla irrallaan liittovaltion sanelemasta ulkopolitiikasta. Liittovaltio toki puolustaisi osavaltioitaan.
Nyberg arvioi, että EU:n yhteneväisen ulkopolitiikan vuoksi erilaisten eurooppalaisten selkkausten määrä voisi laskea.
Liittovaltioidea käytännössä hyväksytty
Suomen valtaoikeuksia on siirretty Helsingistä Brysseliin. Nyberg mainitsee esimerkkinä hallituksen kannattamaa elpymispakettia.
Hän arvelee, että ulkopolitiikka, jäsenmaiden väliset erimielisyydet ja EU:n tuoma kurinpalautus suomalaisille ovat kolme keskeisintä syytä viedä Suomi liittovaltioon. Olisihan poliittisesti helpompaa tulla uudelleenvalituksi, jos esimerkiksi tarpeellisiksi koetut työmarkkinajoustot määrättäisiin Brysselistä Helsingin sijaan.
– Suuri osa Suomen päättäjistä (politiikka, talouselämä, media) näyttää näistä syistä päätyneen hyväksymään idean EU-liittovaltiosta ja maamme liittämisestä siihen. Muulla tavoin on vaikeaa selittää jatkuvaa valtaoikeuksien siirtämistä Helsingistä Brysseliin, Nyberg kirjoittaa.
– Liittovaltio vaikuttaisi syvällisesti monen suomalaisen arkeen, eikä välttämättä vain myönteisesti. Jää loppujen lopuksi epäselväksi minkä takia elämä mahdollisessa tulevassa liittovaltiossa olisi suomalaisille autuaampi kuin elämä itsenäisenä.
Kaikista merkittävistä muutoksista huolimatta Nyberg arvelee suomalaisten tottuvan uuteen arkeensa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Euroopan unioni siirtyy yhteiseen velkaan ja liittovaltion suuntaan – ”Puheet Suomen viennin elvyttämisestä EU-paketilla ovat pötyä”

Keskusta ylpeilee nettomaksajan roolilla, vihreät hahmottelevat jo seuraavaa EU-elvytyspakettia – Mäkelä: ”Suomalaisten miljardit lähtevät muille maille”

Valtiovarainministeri Vanhasen mielestä EU-elvytys on järkevää, vaikka Suomi saa yhä vähemmän ja maksaa entistä enemmän – Tavio: ”Kuulostaa aina vaan surkeammalta”

Pääministeri Marin puolusteli pitkästä aikaa julkisuudessa EU-elpymispakettia, tosin samoilla lauseilla kuin jo viime kesänä – Halla-aho ihmettelee epärehellisyyttä

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen harjoittamaa politiikkaa: ”Verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät”

Perussuomalaiset jätti Sanna Marinin hallitukselle välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista – Tavio vertaa hanketta tuhopolttoon: ”Kaikkien aikojen huonoin diili”

Kansanedustaja Ari Koponen vaatinut Tuppuraiselta kolme kertaa vastausta kysymykseen: ”Mitä tapahtuisi, jos Suomi ei hyväksyisi EU-tukipakettia tällaisenaan” – ministeri vaikenee edelleen
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Tanska selvittää maahanmuuton kustannukset tarkasti – Suomeen vaaditaan samaa mallia: ”Veronmaksajilla on oikeus tietää, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat yhteiskunnalle”
Perussuomalaiset haluaa tarkempaa tietoa maahanmuuton kustannuksista Suomessa. Tanska julkaisee tietoja siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat veroja ja aiheuttavat julkisia menoja. Kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vastaavaa laskentamallia tarvitaan myös Suomessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













