Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tiistaina Paasikivi-Seura ry:n kokouksessa, että perussuomalaiset suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti kehitysyhteistyöhön, kunhan se palvelee myös Suomen intressejä. – Kehitysyhteistyössä ei usein edes esitetä kysymystä, mistä se raha otetaan. Olisi siksi rehellisempää ja reilumpaa puhua euromääristä, joita liikutellaan.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aholta kysyttiin Paasikivi-Seuran kokouksessa perussuomalaisten suhtautumisesta kehitysyhteistyöhön. Antti Rinteen hallituksen tavoitteena on nostaa kehitysapurahoja jopa 0,7 prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta, joka lisäisi veronmaksajien taakkaa.
Ihmisillä hatara käsitys todellisista summista
Halla-aho sanoi, että hän puhuisi tässä tapauksessa mieluummin euroista.
– Monilla ihmisillä on asiasta hatara käsitys, sillä moni ajattelee että kehitysapurahojen tavoitemäärä viittaa siihen määrään rahaa, joka meillä on kassassa, joten 0,7 prosenttia kuulostaa vähäiseltä summalta omaisuudelta antaa hyviin tarkoituksiin.
– Kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tarkoittaisi joka vuosi 600 miljoonan euron lisäystä valtion kuluihin. Tätä summaa pidettäisiin aika suurena, jos puhuttaisiin melkein mistä tahansa muusta, kuten vanhusten hoivapalveluista tai tieverkon ylläpidosta. Kehitysyhteistyössä ei usein edes esitetä kysymystä, mistä se raha otetaan. Olisi siksi rehellisempää ja reilumpaa puhua euromääristä, joita tässä liikutellaan.
Kummivaltiopolitiikka palvelisi paremmin
Halla-aho totesi, että Suomen kannattaisi pyrkiä kahdenvälisiin kehitysyhteistyösuhteisiin.
– Kyse olisi eräänlaisesta kummivaltiopolitiikasta, jossa pyrittäisiin edistämään paikallista taloudellista toimeliaisuutta, ja sitten investoinnit sidottaisiin siihen, että kyseinen maa ottaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet kansalaisensa suuremmitta mukinoitta takaisin.
Halla-ahon mukaan Somalia olisi erinomainen yhteistyökumppani.
– Suomella olisi Somalialle paljon annettavaa. Ei pelkästään rahallisesti vaan myös esimerkiksi julkisen sektorin ja infrastruktuurin rakentamisessa, hyvän hallinnon viemisessä ja niin edelleen. Mielestäni on silti perusteltua että kehitysyhteistyöhön yhdistettäisiin myös Suomen omat intressit. Meillä on Suomessa suuri somalien diaspora, jonka kotoutuminen on ollut onnetonta, kuten tiedämme.
SUOMEN UUTISET