

LEHTIKUVA
Hallituksen toteuttama sitouttavan kouluyhteistyön malli käytännössä identtinen Ari Koposen kansalaisaloitteen kanssa – ”Tämä on askel kohti parempaa”
Eduskunta käsitteli viime vuonna kansanedustaja Ari Koposen jo ennen kansanedustajaksi valintaansa alulle panemaa kansalaisaloitetta, jossa esitettiin alakouluihin ratkaisukeskeisiä ja terapeuttisia valmiuksia omaavia aikuisia ilman opetusvelvollisuutta. Aloitteella oli yli 52 000 allekirjoittajaa, mutta keinoista oli eriäviä mielipiteitä ja ehdotus hylättiin. Nyt hallituksen toteuttama ”sitouttavan yhteistyön malli” on hyvin samankaltainen Koposen aloitteen kanssa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen alulle panemassa kansalaisaloitteessa asitettiin alakouluihin henkilöitä, jotka toimisivat koululaisten arjessa ja pystyisivät eheyttävään ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. Kansalaisaloitteen taustalla oli onnistunut pilottihanke keravalaisesta Killan alakoulusta.
– Koulumaailman ongelmat tunnistettiin ja tunnustettiin yli puoluerajojen, mutta ratkaisukeinoista oli eriäviä mielipiteitä ja ehdotus hylättiin. Sivistysvaliokunta piti silti tärkeänä, että kunnat voivat kokeilla uusia toimintatapoja ja etsiä niistä saatujen kokemusten perusteella paikallisesti parhaiten toimivia ratkaisuja nuorten syrjäytymiseen puuttumiseksi, kertoo Koponen.
Aivan kuin Koposen malli
Nyt hallitus opetusministeri Li Anderssonin johdolla toteuttaa kansalaisaloitteen kaltaista uutta ”sitouttavan kouluyhteistyön mallia”. Mallissa ns. ylimääräinen aikuinen, esimerkiksi sote-puolen henkilö, tuodaan kouluihin toimimaan joustavasti apua tarvitsevien oppilaiden yksilöllisenä tukena ja etsimään ratkaisuja erilaisiin haastaviin tilanteisiin. Valtionavustusta myönnettiin 25 pilottihakemukselle, joihin osallistuu yhteensä 139 opetuksen järjestäjää.
– Malli on käytännössä identtinen kansalaisaloitteeni kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että Keravalla kokeiltua pilottia ollaan laajentamassa. Malli auttaa varmasti parantamaan opettajien jaksamisessa sekä oppimistuloksia ja koko kouluyhteisön hyvinvointia, ja se on jälleen yksi konkreettinen apukeino kouluille kiusaamis- ja väkivaltaongelmien ratkaisemiseksi, Koponen jatkaa.
Opetusministerin toive
Viime viikolla asia nousi esiin myös eduskunnan salikeskustelussa, ja opetusministeri Andersson kertoi toivovansa mallin vakinaistamista tämän hallituskauden aikana.
– Olisihan se upeaa, jos kansalaisaloitetta vastaava malli saataisiin kattamaan koko Suomi. Kiitos kaikille niille yli 50 000 ihmiselle, jotka allekirjoittivat kansalaisaloitteen loppuvuonna 2018 sekä tuusulalaiselle Katja Kykkäselle, joka oli luomassa aloitteen toimintamallia. Täytyy muistaa, että vain hyvinvoiva lapsi voi oppia, ja tämä tulee olemaan yksi askel kohti parempaa, päättää Koponen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Katja Kykkänen alakoulut sitouttavan kouluyhteistyön malli kouluväkivalta koulut Ari Koponen Koulukiusaaminen Kerava Li Andersson kansalaisaloite lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koposen lakiesitys tunteita herättävästä aiheesta hyväksyttiin: ”Koulukiusaaminen on vakava uhka myös toisen asteen oppilaille”

Oppivelvollisuusiän nosto eduskuntaan – Purra: Todellisia koulun ja osaamisen ongelmia ei haluta tunnistaa

Puolueeton koululaitos on jäämässä ideologisen vallankumouksen jalkoihin

Ari Koposen työ kouluväkivaltaa vastaan on tuottanut tulosta: ”Yhteistyö on avain asioiden muuttamiseen”

PS-Naiset: ”Laitammeko varoja laittomasti maassa olevien sosiaalipalveluihin vai omien nuortemme tulevaisuuteen?”

Alakouluihin palkattava opettajien tueksi terapeuttisia valmiuksia omaavia aikuisia ilman opetusvelvollisuutta – Koposen esittelemä toimintamalli etenee eduskunnassa

52 603 ihmisen allekirjoitukset kansalaisaloitteeseen johtivat toivottuun lopputulokseen – Koponen: ”Vihdoin konkreettisia tekoja, ei vain tyhjiä sanoja”

Lastensuojelun tilanne on hälyttävä – kansanedustaja Antikainen: ”Hallituksen ja eduskunnan puututtava tilanteeseen”
Viikon suosituimmat

Viraalivideo Minnesotan somalien päivähoitobisneksistä on saanut yli 110 miljoonaa katsojaa – valtamedia vaikenee
Nuori tubettaja lähti kameran kanssa kiertämään Minnesotan suurimman kaupungin päiväkoteja ihmetellen, että miksi ovet eivät aukene hänelle. Lapsia ei näkynyt missään, vaikka monissa kohteissa piti olla päiväkoti, jossa hoidetaan päivittäin sataa lasta ja joka saa siitä hyvästä miljoonatuet vuodessa. Paljastusvideo on saanut somessa valtavasti katsojia, mutta vasemmistolainen valtamedia vaikenee siitä visusti.

Kilpahiihtäjän mielestä Vantaa on jo kuin Mogadishu – poliisikin varoittaa turvattomuudesta, Vantaan kaupunginjohtaja vähättelee
Huippuhiihtäjä Vilma Nissinen kutsuu Vantaan Hakunilaa "Suomen Mogadishuksi". Vertaus ei synny tyhjästä, vaan kokemuksista itäuusimaalaisen alueen muuttuneesta ilmapiiristä. Rohkea vertaus pakottaa tarkistamaan, millaiseksi yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista on muuttunut.

Veronmaksajilta miljoonia somali- ja monikulttuuriyhdistyksille STEA:n kautta – rahojen käyttö pitkälti salattu, julkisuus puuttuu
Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille on jaettu vuosikausia huikeita summia, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään. Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano esittää julkista tukea saaville yhteisöille lisää velvollisuuksia avata rahankäyttöään – tai vaihtoehtoisesti rahahanat kokonaan kiinni.

Onni Rostila: Minnesotan somalien massiivinen tukihuijaus paljastaa länsimaisen liberalismin sokean pisteen
Minnesotassa paljastuneet miljardiluokan tukihuijaukset ovat saaneet Onni Rostilan pohtimaan sitä, miten tällainen toiminta on ollut mahdollista. Vastaus liittynee siihen, että etniset ryhmät saapuvat uusiin kotimaihinsa ryhminä, eivät yksilöinä. - Valtakulttuuriin sopeutumiseen ei ole painetta, kannusteita eikä halua, Rostila toteaa.

Kotiavustaja raiskasi 100-vuotiaan – välttyi karkotukselta, koska siteet Ruotsiin ovat ”liian vahvat”
Monesti tuomittu rikollinen työskenteli kotiavustajana ja raiskasi ainakin yhden vanhuksen työssä ollessaan. Irakilaismies ehti jäädä sairauslomallekin, ennen kuin yhteiskunta havahtui rikoksiin. Mies sai vankeustuomion raiskauksesta mutta aiemmistakin tuomioista huolimatta välttyi karkotukselta, koska hänen siteensä Ruotsiin "painoivat enemmän".

Italialaisten palestiinalaisille lahjoittamat avustukset menivätkin terroristeille – Rydman: ”Kukapa olisi arvannut”
Italialaisten lahjoitukset humanitaariseen apuun päätyivätkin Hamasin terroristeille, Helsingin Sanomat kertoo. HS:n mukaan Italian viranomaiset ovat pidättäneet useita ihmisiä epäiltyinä terroristijärjestö Hamasin rahoittamisesta hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

Helsingin yliopiston kunniatohtori on poliisin vanha tuttu – sai syytteen niskoittelusta Elokapina-mielenosoituksessa
Ruotsalainen vasemmistoaktivisti Greta Thunberg on syytteessä niskoittelusta poliisia vastaan. Syyte koskee Helsingissä kesällä 2024 järjestettyä Elokapinan mielenosoitusta, jossa poliisi kantoi mielenosoittajia pois ajoradalta. Vastikään Thunberg on myös jäänyt poliisin haaviin muun muassa Lontoossa.

Valtamedian kaksoisstandardit muokkaavat todellisuutta: Elon Muskin kainalontuuletus oli natsitervehdys mutta muslimipormestarin ei
Perinteisten medioiden toimittajat ahkeroivat viime vuonna päätteet sauhuten tarinoita siitä, kuinka liikemies Elon Musk oli innostunut taistelun tuoksinassa oikomaan kättään ja mukamas tekemään niin sanotun natsitervehdyksen. Kun joku muu tekee vastaavan eleen, vaikenee valtamedia kuin muuri.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija lietsoo somessa vallankumousta ja vaatii kapitalistien hävittämistä
Perusuomalaisten ex-kansanedustaja Reijo Tossavainen kummastelee Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä leviävää Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan kirjoitusta. Tutkija on kirjoittanut Facebook-sivullaan tekstin, jossa Tossavaisen mielestä käsketään vallankumoukseen. Lisäksi tutkija toteaa eräässä päivityksessään, että Suomen voisi liittää Venäjään.

Pysyvän oleskeluluvan ehdot kiristyvät loppiaisen jälkeen
Ensi vuoden alussa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan lakimuutoksilla muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Lisäksi hakijalta edellytetään tiukempaa nuhteettomuutta, suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää










