Euroopan unioni antoi 11.10.2019 Suomelle virallisen huomautuksen lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumista koskevan direktiivin puutteellisesta täytäntöönpanosta, eli käytännössä liian löperöstä suhtautumisesta lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta ryhtymään pikaisesti konkreettisiin ja vaikuttaviin toimiin, jotta puutteet lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten torjunnassa korjataan.

Seksuaalirikoksista enimmäisrangaitukset

Immonen vaatii, että Suomessa ryhdytään noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien peruskirjaa ja että lapsiin kohdistuvista törkeän tekomuodon seksuaalirikoksista annettaviin tuomioihin aletaan soveltaa laajemmin Suomen lain enimmäisrangaistuksia.

– Valtava määrä lapsia joutuu joka vuosi Suomessa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Erityisesti lasten seksuaalinen hyväksikäyttö internetin ja muun viestintäteknologian avulla ja välityksellä on kasvussa oleva rikollisuuden muoto, Immonen sanoo.

– Lasten seksuaalinen riisto ja hyväksikäyttö ovat vakavia perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeuksien ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vastaisia rikkomuksia. Niillä on kauaskantoiset ja tuhoisat vaikutukset lapsen senhetkiselle ja tulevalle kehitykselle.

Kerrankin komissio oikealla asialla

Immosen mukaan on huolestuttavaa, että EU:n komissio joutuu puuttumaan Suomen tilanteeseen asiassa, joka koskee lasten seksuaalista hyväksikäyttöä.

– Kerrankin EU:n komissio on osannut tarttua oleelliseen asiaan. On valitettavaa, ettei näin vakavaa asiaa ole saatu Suomessa hallituksen toimesta vieläkään kuntoon.

Komission mukaan Suomessa ei ole useiden direktiivissä säädettyjen rikosten osalta säädetty vankeusrangaistuksille enimmäiskestoa, joka on direktiivin vaatiman vähimmäistason mukainen.

Komissio myös huomauttaa, ettei Suomessa lapsen värväämisestä tai saamisesta osallistumaan lapsiprostituutioon tai taloudellisen hyödyn saamisesta tai lapsen muusta riistosta tässä tarkoituksessa voi saada direktiivin enimmäiskestoa, joka on vähintään kahdeksan vuotta, jos lapsi ei ole saavuttanut seksuaalista itsemääräämisoikeutta koskevaa suojaikärajaa, ja vähintään viisi vuotta, jos lapsi on tätä vanhempi.

– Suomessa enimmäisrangaistustaso voidaan saavuttaa vain tapauksissa, joissa tekijä voidaan lisäksi tuomita esimerkiksi osallisuudesta tai yllytyksestä lapsiprostituutiorikokseen. Tällaista rajausta ei voida hyväksyä, Immonen toteaa.

Komission mukaan Suomi rikkoo myös direktiiviä, koska lapsen kanssa tapahtuvan seksuaalisen kanssakäymisen rangaistavuudelle asetetaan rikoslaissa direktiivin vastaisesti ehto, jonka mukaan seksuaalisen teon rangaistavuus edellyttää, että teko on omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä.

– Pitäisi olla itsestään selvää, että lapsen kanssa tapahtuva seksuaalinen kanssakäyminen vahingoittaa lähes poikkeuksetta lapsen kehitystä, Immonen sanoo.

Useampi teko rangaistavaksi

Suomi ei ole myöskään varmistanut, että seksuaalinen kanssakäyminen lapsen kanssa, kun teko tapahtuu käyttämällä väärin luottamus- tai auktoriteettiasemaa tai vaikutusvaltaa lapseen, on rangaistava teko kaikissa direktiivissä säädetyissä tilanteissa.

Lisäksi komissio huomauttaa, ettei Suomessa ole varmistettu, että rahallisen hyötymisen lisäksi muu taloudellinen hyötyminen lapsen osallistumisesta pornografiseen esitykseen tai lapsiprostituutioon on rangaistavaa.

– Mielestäni on väärin, että Suomessa lasta koskevan pornografisen aineiston hankkimisen kriminalisoinnin ulkopuolelle jäävät teot, joissa tekijä esimerkiksi hankkii käyttöönsä verkkosivustolla vapaasti saatavilla olevaa aineistoa, Immonen toteaa.

Komission mielestä osa seikoista, jotka voidaan katsoa raskauttaviksi asianhaaroiksi direktiivin koskemissa rikoksissa, on Suomessa säädetty koskemaan vain joitakin rikoksia. Huomautuksessa viitataan seuraaviin seikkoihin: rikoksen ovat tehneet useat henkilöt yhdessä, lapsen hengen vaarantaminen ja törkeän väkivallan käyttö ja vakavan vahingon aiheutuminen lapselle. Suomessa ei varmisteta kaikkien direktiivin 15 artiklan 2 mainittujen rikosten osalta, että syytteeseenpano on mahdollista riittävän pitkän ajan uhrin tultua täysi-ikäiseksi.

Lakia on syytä muuttaa

Immosen mukaan Suomen rikoslaki on merkittävässä osassa lapsen ja nuoren suojelemisessa seksuaaliselta väkivallalta.

– Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ja lapsipornografian torjumiseen tarvitaan vahvaa poliittista sitoutumista ja kokonaisnäkemystä, tehokkaampaa rikosten tunnistamista ja pidempiä rangaistuksia. Kyseiset rikokset ovat vastenmielisiä. Hallituksen on ryhdyttävä pikaisesti toimiin seksuaalirikollisuuteen liittyvän lainsäädännön uudistamiseksi.

– Suomen lainsäädäntö mahdollistaisi yleisestikin kovemmat tuomiot seksuaalirikoksista, mutta jostakin käsittämättömästä syystä oikeusasteet tuomitsevat lähempänä rangaistusasteikon alarajoja olevia rangaistuksia. Lakia on syytä muuttaa. Seksuaalirikoksista annettavien tuomioiden alarajoja on nostettava, Immonen vaatii.

SUOMEN UUTISET