

Viikon 5/2023 luetuin
Jengirikollisuuteen puuttunut kunnanhallituksen puheenjohtaja äänestettiin ulos Ruotsissa – jengirikollisten äänillä
Ruotsissa Botkyrkan kunnassa nähtiin viikonloppuna erikoinen poliittinen vallankaappaus, kun sosialidemokraattien paikallisyhdistys yllättäen äänesti epäluottamusta kunnanhallituksen puheenjohtajalleen, joka on tullut tunnetuksi jengirikollisuuden vastustajana. Epäluottamuksesta äänestämässä oli kymmeniä uusia jäseniä, joista useilla väitetään olevan rikostaustaa.
Tukholman lounaispuolella sijaitseva Botkyrkan kunta tunnetaan yhtenä monista jengirikollisuuden ja ammuskelujen vaivaamista alueista Ruotsissa.
Kuuluisin yksittäinen väkivallanteko on reilu vuosi sitten tapahtunut 12-vuotiaan tytön ampuminen paikallisella huoltoasemalla.
Epäluottamusta jengirikollisuuden vastustajalle
Botkyrka on sosialidemokraattien hallitsema kunta, joten sekä kunnanhallituksen että valtuuston puheenjohtajat ovat demareita. Viime viikonloppuna demareiden paikallisyhdistys kuitenkin yllättäen äänesti epäluottamusta kunnanhallituksen puheenjohtaja Ebba Östlinille äänin 91-88. Östlin on viime vuosina tullut tunnetuksi jengirikollisuuden vastustajana.
Epäluottamusäänestys tarkoittaa, että Östlin joutuu jättämään paikkansa kunnanhallituksen puheenjohtajana. Uusi puheenjohtaja valitaan myöhemmin.
Väite: kymmeniä uusia jäseniä tuli kokoukseen
Erikoisen äänestyksestä tekee se, että Aftonbladet-lehden tietojen mukaan äänestämässä oli viitisenkymmentä aivan uutta jäsentä, joista monet eivät tuntuneet juurikaan osaavan ruotsia tai ymmärtävän, miksi he ovat paikalla kokouksessa.
Useilla äänestykseen osallistuneilla väitetään olevan rikostaustaa. Aftonbladetin kolumnisti ihmetteleekin, että miksi jengirikollisista on yhtäkkiä tullut sosialidemokraattien aktiiveja. Erään uusdemarin kerrotaan vapautuneen aivan äskettäin vankilasta.
Taustalla kiista työväenopiston nuorisotoiminnasta
Potkut saanut Ebba Östlin itse arvelee Facebook-päivityksessään, että epäluottamusäänestys johtui hänen ”kivikovasta linjastaan organisoitua rikollisuutta vastaan”. Erityisesti hän mainitsee paikallisen työväenopiston toimintaan liittyvät epäselvyydet.
Myös muut lähteet syyttävät työväenopistoa uusien jäsenten värväämisestä Östlinin kaatamiseksi. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että ihan joka ikinen Östliniä vastaan äänestänyt olisi vastavärvätty, maahanmuuttajataustainen jäsen, vaan osittain kyse on demariyhdistyksen sisäisestä valtakamppailusta.
Nuoriso-ohjaajilla rikosrekisteri
Sisäisten riitojen taustalla on Botkyrkan kunnan tilaama, viime keväänä julkaistu raportti, jonka mukaan työväenopisto oli palkannut nuoriso-ohjaajiksi useita rikosrekisterin omaavia henkilöitä. Nuorisotiloissa oli tapahtunut huumekauppaa ja pahoinpitelyjä. Nuorisotiloihin oli päästetty myös jengiläisiä luodinkestävät liivit päällä.
Raportin seurauksena kunta päätti välittömästi sulkea seitsemän eri nuorisotaloa ja kerhoa, joita työväenopisto oli pyörittänyt. Näissä kerhoissa oli käynyt satoja lapsia, kertoo Ruotsin yleisradio SVT.
– Työväenopisto on luonut tiloja, jotka ovat turvallisia rikollisille mutta turvattomia lapsille, kiteytti eräs kokoomusvaltuutettu.
Työväenopiston johtaja kiistää kaiken
Työväenopistoa johtava Christina Zedell – demareiden entinen kansanedustaja – kiisti tuolloin kaikki raportissa esitetyt epäkohdat. Nyt hän kiistää jyrkästi, että työväenopisto olisi värvännyt paikallisyhdistykseen uusia jäseniä Östlinin kaatamiseksi. Hänen mukaansa Östlinin kannattajat puhuvat kokoukseen osallistuneista jengirikollisista vain kerjätäkseen sympatiaa potkut saaneelle puheenjohtajalle.
Zedell oli Dagens Nyheter -lehden tietojen mukaan se henkilö, joka oli vaatinut epäluottamusäänestyksen järjestämisestä. Lehden lähteiden mukaan kokouksessa oli paikalla jopa 60 aivan uutta jäsentä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Christina Zedell Ebba Östlin Botkyrka nuorisotyö sosialidemokraatit Maahanmuuttajajengit demarit Jengirikollisuus Ruotsi Rikollisuus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Humanitaaristen maahanmuuttajien kotouttamisesta on siirryttävä kotiuttamiseen – perussuomalaiset haluaa alkaa vauhdittaa vapaaehtoista muuttoa maasta pois

Paikallispoliitikon uraauurtava ehdotus Tukholmasta: Veronmaksajien rahat tavallisten kansalaisten hoitoon – jengirikolliset maksakoon itse aiheuttamansa ampumahaavat

Kokoomus lisäisi integraatiota ratkaisuksi maahanmuuton ongelmiin, perussuomalaiset vaatii tunnustamaan tiettyjen maahanmuuttajaryhmien aiheuttamat ongelmat: ”Muuten emme pysty korjaamaan asioita”

Ruotsissa ammuttiin hengiltä 63 ihmistä vuonna 2022 – taustalla vuosikymmenten poliittiset virheratkaisut

Kallis läksy ruotsalaisille: Läksyapuun tarkoitetut miljoonat menivät Somalian matkoihin, luottokorttivelkoihin ja ikkunaremonttiin
Viikon suosituimmat

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.

PS-tunnelmia Linnan juhlista
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta
Valtiovarainministeri Riikka Purraa häiriköimään pyrkinyt A-ryhmä on äskettäin poistettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiristä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että A-ryhmä menettää virallisen statuksensa ylioppilaskunnan hyväksymänä opiskelijajärjestönä. Samalla poistuvat järjestöasemaan liittyvät edut sekä velvoitteet.
















