

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Juvonen: Käyttövoimavero on aikansa elänyt
Autoliitto tiedotti tänään, että dieselveronakin tunnettu käyttövoimavero on aikansa elänyt, sillä biokomponenttien jakeluvelvoite nostaa dieselpolttoaineen hintaa bensiiniä rajummin. Sähköautojen kohdalla käyttövoimavero antaa puolestaan väärän signaalin nollapäästöisen auton hankintaa harkitseville.
Kansanedustaja Arja Juvonen jätti aiheesta tammikuussa 2023 kirjallisen kysymyksen ministerille. Valtiovarainministeri Annika Saarikko tyrmäsi kysymyksen tylysti.
Juvonen kysyi ministeriltä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sähkökäyttöisten autojen käyttövoimaverotuksen kohtuullistamiseksi ja käyttövoimaveron poistamiseksi diesel- ja kaasuautoilta.
Vastaus ei lupaa helpotusta
Vastauksena kysymykseen kerrottiin seuraavaa:
Suomessa polttoaineita verotetaan ympäristöperusteisen, objektiivisen ja tekniikkaneutraalin energiaveromallin pohjalta, jossa kunkin polttoainekomponentin vero määräytyy sen energiasi- sällön ja elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen mukaan. Eräistä energiatuotteista kannetaan kuitenkin alempaa veroa kuin energiaveromalli edellyttäisi. Henkilöautojen käyttövoimavero on muilta kuin bensiinikäyttöisiltä henkilöautoilta kannettava vero, jonka tarkoituksena on tasata dieselin, sähkön ja kaasun alempaa energiaverorasitusta bensiinin verorasitukseen nähden keskimääräiseen vuotuiseen ajosuoritteeseen suhteutettuna.
Koska ammattiliikennettä ja vientiteollisuutta on haluttu tukea, on dieselöljy 25,95 senttiä litralta lievemmin verotettua kuin sen energiaveromallin mukaan tulisi olla, mikä tarkoittaa dieselöljylle megajoulea kohti noin 44 prosentin veronalennusta veromallin edellyttämään tasoon.
Tasapuolisen verokohtelun toteuttamiseksi dieselkäyttöisiltä henkilöautoilta peritään vuotuista käyttövoimaveroa, jolla tasapainotetaan moottoribensiinin ja dieselöljyn polttoaineverojen ero keskimääräisellä 25 000 kilometrin ajosuoritteella. Näin henkilö- ja ammattiliikenteen verorasitus saadaan eriytettyä ja dieselin verotuki kohdistuu tarkoitetulla tavalla ammattiliikenteelle. Lisäksi käyttövoimaveron poistaminen dieselkäyttöisiltä henkilöautoilta edellyttäisi energiaveromallin mukaisesti vastaavaa korotusta dieselöljyn polttoaineveroon, mikä nostaisi ammattiliikenteen verorasitusta nykyiseen verrattuna.
Myös eduskunta hylkäsi syyskuussa 2021 dieselautojen käyttövoimaveron poistamista koskevan kansalaisaloitteen yllä mainituilla perusteilla. Vuonna 2011 voimaan tulleen energiaverouudistuksen yhteydessä sähkö- ja kaasuautojen käyttövoimaveron tasot määriteltiin käyttäen varsin matalia ajosuoritteita, koska tuolloin näiden käyttövoimien alkuvaiheessa olevan teknisen kehityksen sekä jakelu- ja latausinfrastruktuurin puutteellisen kattavuuden katsottiin rajoittavan ajoneuvojen käytettävyyttä. Kaasu- ja sähkökäyttöisten henkilöautojen ajosuoritteena on käytetty 10 000 kilometriä. Ladattavien hybridien lataussähköllä ajetuksi osuudeksi on käytetty käyttövoimaveron määrittelyssä 5 000 kilometriä.
Teknologian kehitys sekä jakelu- ja latausinfrastruktuurin laajentuminen ovat johtaneet siihen, että sähkö- , kaasu- ja hybridiautojen todellinen ajosuorite voi merkittävästi ylittää käyttövoimaveron määrän laskennassa käytetyn ajosuoritteen. Erityisesti kaasuautojen matala käyttövoimavero yhdistettynä bio- ja maakaasun muita liikennepolttoaineita selvästi alempaan polttoaineveroon hyödyttää keskimäärin kaasuautoilijoita verrattuna diesel- ja bensiiniautoilijoihin.
On hyvä muistaa, että energian verotus tai käyttövoimavero eivät ole yhteydessä viimeaikaiseen energian kuluttajahintojen nousuun. Verotuksen tavoitteena ei myöskään ole tasata pumppuhintojen tai eri käyttövoimien henkilöautojen hankintahintojen eroja.
Autoilusta tehty liian kallista
Autoliitto nostaa esiin myös Suomen autokannan uudistamisen voimakkaasti vähäpäästöisemmillä autoilla. Uuden sähköauton keskimääräinen hankintahinta oli vuonna 2022 noin 54 100 euroa, kun taas uuden bensiiniauton hinta oli 28 600 euroa.
– Käyttövoimamurros tarvitsee todellakin toteutuakseen hankintatukia, mutta myös ymmärrystä siitä, että uusi, vähäpäästöinen bensa- tai diesel auto on kaikkinensa jo ilmastoteko. Suomen vanhaa autokantaa on uudistetttava, mutta miten kansalaiset sen tekevät, kun autoilusta on tehty niin kallista, Juvonen kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihervasemmisto haluaa edistää ruuhkamaksuja, kilometriverotusta ja vielä nykyistäkin kalliimpaa polttoainetta – Tavio: Suomeen saatava automyönteinen hallitus

Marinin hallitus ajaa kuljetusyrittäjät kohti konkurssia tuhoten samalla Suomen tiestön – Koponen: ”Hallitus ei ole kiinnostunut yrittäjistä tai huoltovarmuudesta”

Tieliikenteestä kertyy 8 miljardia euroa verotuloja vuodessa – Suomen tieverkko silti historiallisen huonossa kunnossa, autoilu paikoin jopa hengenvaarallista

Hallitus verottaa autoilijat hengiltä ja pitää tiestön huonoimmassa kunnossa vuosikymmeniin: ”Punavihreän hallituksen mukaan vain kävely ja pyöräily on sallittua”

Ruotsalaisille autoilijoille tiedossa helpotusta: Dieselin ja bensiinin hinta laskee reilusti ensi vuoden alussa

Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Puolassa kansallinen surupäivä – Krakovan joukkoampuja surmasi myös oman perheensä
Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää










