

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Juvonen: Käyttövoimavero on aikansa elänyt
Autoliitto tiedotti tänään, että dieselveronakin tunnettu käyttövoimavero on aikansa elänyt, sillä biokomponenttien jakeluvelvoite nostaa dieselpolttoaineen hintaa bensiiniä rajummin. Sähköautojen kohdalla käyttövoimavero antaa puolestaan väärän signaalin nollapäästöisen auton hankintaa harkitseville.
Kansanedustaja Arja Juvonen jätti aiheesta tammikuussa 2023 kirjallisen kysymyksen ministerille. Valtiovarainministeri Annika Saarikko tyrmäsi kysymyksen tylysti.
Juvonen kysyi ministeriltä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sähkökäyttöisten autojen käyttövoimaverotuksen kohtuullistamiseksi ja käyttövoimaveron poistamiseksi diesel- ja kaasuautoilta.
Vastaus ei lupaa helpotusta
Vastauksena kysymykseen kerrottiin seuraavaa:
Suomessa polttoaineita verotetaan ympäristöperusteisen, objektiivisen ja tekniikkaneutraalin energiaveromallin pohjalta, jossa kunkin polttoainekomponentin vero määräytyy sen energiasi- sällön ja elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen mukaan. Eräistä energiatuotteista kannetaan kuitenkin alempaa veroa kuin energiaveromalli edellyttäisi. Henkilöautojen käyttövoimavero on muilta kuin bensiinikäyttöisiltä henkilöautoilta kannettava vero, jonka tarkoituksena on tasata dieselin, sähkön ja kaasun alempaa energiaverorasitusta bensiinin verorasitukseen nähden keskimääräiseen vuotuiseen ajosuoritteeseen suhteutettuna.
Koska ammattiliikennettä ja vientiteollisuutta on haluttu tukea, on dieselöljy 25,95 senttiä litralta lievemmin verotettua kuin sen energiaveromallin mukaan tulisi olla, mikä tarkoittaa dieselöljylle megajoulea kohti noin 44 prosentin veronalennusta veromallin edellyttämään tasoon.
Tasapuolisen verokohtelun toteuttamiseksi dieselkäyttöisiltä henkilöautoilta peritään vuotuista käyttövoimaveroa, jolla tasapainotetaan moottoribensiinin ja dieselöljyn polttoaineverojen ero keskimääräisellä 25 000 kilometrin ajosuoritteella. Näin henkilö- ja ammattiliikenteen verorasitus saadaan eriytettyä ja dieselin verotuki kohdistuu tarkoitetulla tavalla ammattiliikenteelle. Lisäksi käyttövoimaveron poistaminen dieselkäyttöisiltä henkilöautoilta edellyttäisi energiaveromallin mukaisesti vastaavaa korotusta dieselöljyn polttoaineveroon, mikä nostaisi ammattiliikenteen verorasitusta nykyiseen verrattuna.
Myös eduskunta hylkäsi syyskuussa 2021 dieselautojen käyttövoimaveron poistamista koskevan kansalaisaloitteen yllä mainituilla perusteilla. Vuonna 2011 voimaan tulleen energiaverouudistuksen yhteydessä sähkö- ja kaasuautojen käyttövoimaveron tasot määriteltiin käyttäen varsin matalia ajosuoritteita, koska tuolloin näiden käyttövoimien alkuvaiheessa olevan teknisen kehityksen sekä jakelu- ja latausinfrastruktuurin puutteellisen kattavuuden katsottiin rajoittavan ajoneuvojen käytettävyyttä. Kaasu- ja sähkökäyttöisten henkilöautojen ajosuoritteena on käytetty 10 000 kilometriä. Ladattavien hybridien lataussähköllä ajetuksi osuudeksi on käytetty käyttövoimaveron määrittelyssä 5 000 kilometriä.
Teknologian kehitys sekä jakelu- ja latausinfrastruktuurin laajentuminen ovat johtaneet siihen, että sähkö- , kaasu- ja hybridiautojen todellinen ajosuorite voi merkittävästi ylittää käyttövoimaveron määrän laskennassa käytetyn ajosuoritteen. Erityisesti kaasuautojen matala käyttövoimavero yhdistettynä bio- ja maakaasun muita liikennepolttoaineita selvästi alempaan polttoaineveroon hyödyttää keskimäärin kaasuautoilijoita verrattuna diesel- ja bensiiniautoilijoihin.
On hyvä muistaa, että energian verotus tai käyttövoimavero eivät ole yhteydessä viimeaikaiseen energian kuluttajahintojen nousuun. Verotuksen tavoitteena ei myöskään ole tasata pumppuhintojen tai eri käyttövoimien henkilöautojen hankintahintojen eroja.
Autoilusta tehty liian kallista
Autoliitto nostaa esiin myös Suomen autokannan uudistamisen voimakkaasti vähäpäästöisemmillä autoilla. Uuden sähköauton keskimääräinen hankintahinta oli vuonna 2022 noin 54 100 euroa, kun taas uuden bensiiniauton hinta oli 28 600 euroa.
– Käyttövoimamurros tarvitsee todellakin toteutuakseen hankintatukia, mutta myös ymmärrystä siitä, että uusi, vähäpäästöinen bensa- tai diesel auto on kaikkinensa jo ilmastoteko. Suomen vanhaa autokantaa on uudistetttava, mutta miten kansalaiset sen tekevät, kun autoilusta on tehty niin kallista, Juvonen kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihervasemmisto haluaa edistää ruuhkamaksuja, kilometriverotusta ja vielä nykyistäkin kalliimpaa polttoainetta – Tavio: Suomeen saatava automyönteinen hallitus

Marinin hallitus ajaa kuljetusyrittäjät kohti konkurssia tuhoten samalla Suomen tiestön – Koponen: ”Hallitus ei ole kiinnostunut yrittäjistä tai huoltovarmuudesta”

Tieliikenteestä kertyy 8 miljardia euroa verotuloja vuodessa – Suomen tieverkko silti historiallisen huonossa kunnossa, autoilu paikoin jopa hengenvaarallista

Hallitus verottaa autoilijat hengiltä ja pitää tiestön huonoimmassa kunnossa vuosikymmeniin: ”Punavihreän hallituksen mukaan vain kävely ja pyöräily on sallittua”

Ruotsalaisille autoilijoille tiedossa helpotusta: Dieselin ja bensiinin hinta laskee reilusti ensi vuoden alussa

Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

Suuri epäkeskustelu toimittajien vasemmistolaisuudesta – mielipide-eliitin sananvalta tukahdutti mediakritiikin
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.

Tilastokeskus: Raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.

Monikulttuurinen urheilujuhla Ranskassa – satoja loukkaantunut mellakoissa
Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












