Kolumnit

Sosiaalinen media kulkee taskukoossa kaikkialle. Parhaimmillaan se on yhteydenpidon ja vertaistuen väline. Kääntöpuolena puhelimeen perustuva lapsuus on liian usein syrjäyttänyt leikkiin perustuvan lapsuuden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Uusi Suomi: ”Ääri- ja laitaoikeisto eli oikeistopopulistit tai radikaalioikeisto ovat nousseet Euroopan suosituimmaksi puolueperheeksi”. Median nimilista kasvaa, mutta ymmärrys ei, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit kertovat puolueiden toimintavoista ja tavoitteista enemmän kuin voisi uskoa. Tällä viikolla toimintaviirin vaihtoehtobudjeteistaan saa SDP - ja himoitun erikoistoimintaviirin voittaa keskusta, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Eilen oli miestenpäivä ja sitä toivoteltiin sieltä ja täältä. Ihan kiva. Feministinen politiikka on kuitenkin potkinut miehiä munille koko 2000-luvun, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.

Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Maahanmuutto on Euroopassa valtava tilastollinen ilmiö ja jotain, minkä toivotaan pelastavan harmaantuvan mantereen kansantalous. Kymmenen vuoden takainen ”pakolaiset ovat uusi Nokia” -ajattelu ei ole kadonnut mihinkään, vaikka se ei kestä kriittistä tarkastelua, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Ulkomaalaiset tekevät 80 prosenttia törkeistä huumerikoksista ja laiminlyövät usein velvoitteitaan pyörittämissään ravintoloissa, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen. Risuja saa myös ex-pääministeri Sanna Marinin köykäiseksi jäänyt muistelmateos.

Maahanmuuttoviraston linjaus siitä, että jokaisella gazalaisella olisi oikeus turvapaikkaan Suomessa, on vain jäävuoren huippu nykyisen pakolaisjärjestelmän järjettömyydessä. Mikkelin kaupungin päätös vaihtaa suomalaiset vuokralaiset pakolaiskeskuksen asukkaisiin kiteyttää taas maahanmuuttobisneksen toimintalogiikan ja moraalittomuuden.

Tämänkin kesän uutispulaa saatiin sitten paikkaamaan jenkkivasemmiston woke-pillastuminen, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kertoo kolumnissaan, miten Julija Navalnajan puhe Porin SuomiAreenassa osoitti, kuinka totta ukrainalainen toteamus edelleen on: ”Venäläinen liberalismi päättyy aina Ukrainan kysymykseen.”

Saksan kotimaan tiedustelupalvelu luokitteli maahanmuutto- ja islamkriittisen AfD:n ”demokratiaa uhkaavaksi äärijärjestöksi”. Samalla laajenivat toimivaltuudet vakoilla puolueen toimijoita, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.

Riikka Purra kirjoittaa pienen kansakunnan johtajista ja valinnoista, jotka eivät aina ole aivan helppoja.

Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtaman työryhmän raportti valmistui viime viikolla. Valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä arvioi, saadaanko raportin antamilla ehdotuksilla aikaan kaivattua talouskasvua Suomeen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru kirjoittaa Satakunnan Kansan kolumnissaan, että Suomen ilmastostrategia on suunniteltava sillä tavalla, että kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden turvaaminen muodostaa perustan, jonka päälle ilmastotoimet suunnitellaan eikä päinvastoin.

Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.