

Viime vuonna Jyväskylän ruokapankilla oli lähes 1 500 asiakasta. / MIKA RINNE
Koronaepidemiaa seuranneet lomautukset pahentavat tilannetta entisestään – ruoka-avun tarve kasvaa Suomessa
Ihmisiä saapuu Jyväskylän katulähetyksen ruokapankkiin yksitellen noin 15 minuutin välein. Koronavirustilanteen vuoksi ruoka-apukasseja jaetaan toistaiseksi vain ajanvarauksella.
Yksi ruokakassin hakijoista on Erja. Hän ei halua esiintyä jutussa kasvoillaan tai sukunimellään.
– Tulin hakemaan yhden kassin yli 70-vuotiaalle isälleni, jonka terveyttä koronavirus uhkaa. Toisen kassin vien kotiini. Ruoka-avulle on tarvetta, koska olen yksinhuoltaja ja rahat ovat vähissä, Erja kertoo.
Erja sai ruokakassit Jyväskylän ruokapankin ovelta. Sammonkatu 5. osoitteessa sijaitsevan ruokapankin sisätiloihin ei asiakkaita päästetä epidemian vuoksi.
Ruokapankin sisällä Sergei Kabanen ja Samir Chatti pakkaavat muovipusseihin hernekeittoa, makaronia, perunoita ja useita muita peruselintarvikkeita. Tänään on myös Euroopan unionin ruokakassien jakopäivä.
Ruokapankin vastaava työntekijä Taina Koponen kertoo, että ruoka-avun tarve on kasvanut Suomessa jo ennen koronavirustilanteen aiheuttamia poikkeusoloja.
– Hätä ja asiakkaiden määrä kasvaa koko ajan. Enää ei voi ajatella, että ruokakassin hakijat ovat ainoastaan henkilöitä, jotka ovat juoneet kaikki rahat rahansa vaan yhteiskunnan koko kirjo näkyy täällä.
– Eläkeläiset, opiskelijat, lapsiperheet, työttömät ja myös työssäkäyvät ovat lisääntyvä kävijämäärä. Esimerkiksi palkkatulojen pienentyessä ja asumiskulujen kasvaessa rahat eivät riitä ruokaan. Monella vanhemmalla on huoli, että mitä lapset syövät, Koponen selvittää.
Häpeä pois
Ruoka-avun hakija saa ruokapankin toimistosta tai seurakunnan diakonilta ruokasetelin, joka tarvitaan kassin saamista varten. Ruoka-apu on tarkoitettu Jyväskyläläisille vähävaraisille ihmisille, joiden elämiseen jäävät rahat ovat vastaavalla tai alemmalla tasolla kuin toimeentulotukea saavalla. Tarkoituksena on auttaa kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevia ihmisiä.
– Se ei ole hävettävä asia tulla tänne. Ketään ei jätetä yksin. Toivottavasti tässä yhteiskunnassa ymmärrettäisiin se, että huolehditaan kanssaihmisistä. Jokainen voi olla jossain elämänvaiheessa siinä tilanteessa, että tarvitsee toisten apua. Silloin ei ole häpeä sitä pyytää, Koponen korostaa.
Viime vuonna Jyväskylän ruokapankilla oli lähes 1 500 asiakasta. Ruokakasseja jaetaan useina viikonpäivinä.
– Poikkeustila kasvattaa ruoka-avun tarvetta entisestään, kun tulee lomautuksia. Eräs asiakas soitti, ettei jääkaapissa ole kuin valo ja linja-autolippuun ei ole varaa. Sovittiin, että käymme viemässä ruokakassin kotiin, Koponen kertoo.
Lahjoitusruokaa
Koponen kiittää Jyväskylän alueen kauppoja, leipomoita ja ravintoloita vähävaraisille jaettavaksi tarkoitettujen elintarvikkeiden lahjoittamisesta.
– Kaikki ruoka-avun elintarvikkeet tulevat lahjoituksina. Olemme täysin lahjoitusruokien varassa. On ihana asia, että meillä on mahdollisuus jakaa ruokaa myös poikkeustilanteessa, Koponen sanoo.
Jyväskylän katulähetyksen ruokapankin suurin ylijäämäruoan lahjoittaja on tällä hetkellä Lidl, mutta myös muut kaupparyhmät ja yritykset tekevät lahjoituksia. Ruokapankilla on käytössä kylmälaitteilla varustettu kuorma-auto, jonka kuljettaja Tuomo Liimatainen noutaa ruokalahjoituksia.
Koposen mukaan joskus lahjoituksia ei ole ollut jaettavaksi.
– Saamme kaupoista säännöllisesti elintarvikkeita, mutta ellei saadakaan lahjoitustarvikkeita, niin kassia ei voi jakaa. Onneksi ne päivät ovat äärimmäisen harvinaisia, Koponen sanoo.
Koponen kertoo, että kuntouttavassa työtoiminnassa olevat 17 työntekijää ovat kotona koronavirustilanteen vuoksi.
– Se on iso asia ruokapankille, koska pyöritämme toimintaa poikkeusoloissa enintään kymmenen henkilön voimin. Toimintaa pystytään jatkamaan niin pitkään, kun pysymme terveenä. Mennään tässä tilanteessa viikko kerrallaan, Koponen toteaa.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hurstin leipäjonoille ei heru STEA-avustuksia: Turha hakea, kun aina tulee kieltävä vastaus – ”Yhden kommentin mukaan meillä on jo liikaa rahaa”

Rantanen: Laittomasti maassa olevien hätämajoitukseen myönnetyt rahat olisivat kuuluneet Hurstin ruoka-avulle – ”Nälkä ei odota”

Lundén: Yritykset lomauttavat työntekijöitään, ihmisillä kova hätä – ”Apua tarvitaan nyt eikä vasta valtavan paperisodan jälkeen”

Halla-aho patistaa Yleä, Sitraa, puolueita jne kulukuurille koronan vuoksi – ”Nyt jos koskaan on kyettävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen”

PS-kansanedustajat Puisto ja Ranne: Nopeita tukitoimia yritysten ja lomautettavien työntekijöiden tilanteeseen

Meri: Ruokakaupat velvoitettava jakamaan suojahanskoja ja käsidesiä asiakkaille

Pandemiat tappavat myös tulevaisuudessa – työttömällä suuri riski kuolla ennen aikojaan

Sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen haluaa pitää koulut suljettuina ja harkitsisi oppivelvollisuuden pidentämisen uudistuksen lykkäämistä

Reijonen: Rahaa ruoka-apuun – ei laittomasti maassa oleville
Viikon suosituimmat

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.

Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”
SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä korkea verotus ei vaikuta työmotivaatioon ollenkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on asiasta eri mieltä.















