

Viime vuonna Jyväskylän ruokapankilla oli lähes 1 500 asiakasta. / MIKA RINNE
Koronaepidemiaa seuranneet lomautukset pahentavat tilannetta entisestään – ruoka-avun tarve kasvaa Suomessa
Ihmisiä saapuu Jyväskylän katulähetyksen ruokapankkiin yksitellen noin 15 minuutin välein. Koronavirustilanteen vuoksi ruoka-apukasseja jaetaan toistaiseksi vain ajanvarauksella.
Yksi ruokakassin hakijoista on Erja. Hän ei halua esiintyä jutussa kasvoillaan tai sukunimellään.
– Tulin hakemaan yhden kassin yli 70-vuotiaalle isälleni, jonka terveyttä koronavirus uhkaa. Toisen kassin vien kotiini. Ruoka-avulle on tarvetta, koska olen yksinhuoltaja ja rahat ovat vähissä, Erja kertoo.
Erja sai ruokakassit Jyväskylän ruokapankin ovelta. Sammonkatu 5. osoitteessa sijaitsevan ruokapankin sisätiloihin ei asiakkaita päästetä epidemian vuoksi.
Ruokapankin sisällä Sergei Kabanen ja Samir Chatti pakkaavat muovipusseihin hernekeittoa, makaronia, perunoita ja useita muita peruselintarvikkeita. Tänään on myös Euroopan unionin ruokakassien jakopäivä.
Ruokapankin vastaava työntekijä Taina Koponen kertoo, että ruoka-avun tarve on kasvanut Suomessa jo ennen koronavirustilanteen aiheuttamia poikkeusoloja.
– Hätä ja asiakkaiden määrä kasvaa koko ajan. Enää ei voi ajatella, että ruokakassin hakijat ovat ainoastaan henkilöitä, jotka ovat juoneet kaikki rahat rahansa vaan yhteiskunnan koko kirjo näkyy täällä.
– Eläkeläiset, opiskelijat, lapsiperheet, työttömät ja myös työssäkäyvät ovat lisääntyvä kävijämäärä. Esimerkiksi palkkatulojen pienentyessä ja asumiskulujen kasvaessa rahat eivät riitä ruokaan. Monella vanhemmalla on huoli, että mitä lapset syövät, Koponen selvittää.
Häpeä pois
Ruoka-avun hakija saa ruokapankin toimistosta tai seurakunnan diakonilta ruokasetelin, joka tarvitaan kassin saamista varten. Ruoka-apu on tarkoitettu Jyväskyläläisille vähävaraisille ihmisille, joiden elämiseen jäävät rahat ovat vastaavalla tai alemmalla tasolla kuin toimeentulotukea saavalla. Tarkoituksena on auttaa kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevia ihmisiä.
– Se ei ole hävettävä asia tulla tänne. Ketään ei jätetä yksin. Toivottavasti tässä yhteiskunnassa ymmärrettäisiin se, että huolehditaan kanssaihmisistä. Jokainen voi olla jossain elämänvaiheessa siinä tilanteessa, että tarvitsee toisten apua. Silloin ei ole häpeä sitä pyytää, Koponen korostaa.
Viime vuonna Jyväskylän ruokapankilla oli lähes 1 500 asiakasta. Ruokakasseja jaetaan useina viikonpäivinä.
– Poikkeustila kasvattaa ruoka-avun tarvetta entisestään, kun tulee lomautuksia. Eräs asiakas soitti, ettei jääkaapissa ole kuin valo ja linja-autolippuun ei ole varaa. Sovittiin, että käymme viemässä ruokakassin kotiin, Koponen kertoo.
Lahjoitusruokaa
Koponen kiittää Jyväskylän alueen kauppoja, leipomoita ja ravintoloita vähävaraisille jaettavaksi tarkoitettujen elintarvikkeiden lahjoittamisesta.
– Kaikki ruoka-avun elintarvikkeet tulevat lahjoituksina. Olemme täysin lahjoitusruokien varassa. On ihana asia, että meillä on mahdollisuus jakaa ruokaa myös poikkeustilanteessa, Koponen sanoo.
Jyväskylän katulähetyksen ruokapankin suurin ylijäämäruoan lahjoittaja on tällä hetkellä Lidl, mutta myös muut kaupparyhmät ja yritykset tekevät lahjoituksia. Ruokapankilla on käytössä kylmälaitteilla varustettu kuorma-auto, jonka kuljettaja Tuomo Liimatainen noutaa ruokalahjoituksia.
Koposen mukaan joskus lahjoituksia ei ole ollut jaettavaksi.
– Saamme kaupoista säännöllisesti elintarvikkeita, mutta ellei saadakaan lahjoitustarvikkeita, niin kassia ei voi jakaa. Onneksi ne päivät ovat äärimmäisen harvinaisia, Koponen sanoo.
Koponen kertoo, että kuntouttavassa työtoiminnassa olevat 17 työntekijää ovat kotona koronavirustilanteen vuoksi.
– Se on iso asia ruokapankille, koska pyöritämme toimintaa poikkeusoloissa enintään kymmenen henkilön voimin. Toimintaa pystytään jatkamaan niin pitkään, kun pysymme terveenä. Mennään tässä tilanteessa viikko kerrallaan, Koponen toteaa.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hurstin leipäjonoille ei heru STEA-avustuksia: Turha hakea, kun aina tulee kieltävä vastaus – ”Yhden kommentin mukaan meillä on jo liikaa rahaa”

Rantanen: Laittomasti maassa olevien hätämajoitukseen myönnetyt rahat olisivat kuuluneet Hurstin ruoka-avulle – ”Nälkä ei odota”

Lundén: Yritykset lomauttavat työntekijöitään, ihmisillä kova hätä – ”Apua tarvitaan nyt eikä vasta valtavan paperisodan jälkeen”

Halla-aho patistaa Yleä, Sitraa, puolueita jne kulukuurille koronan vuoksi – ”Nyt jos koskaan on kyettävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen”

PS-kansanedustajat Puisto ja Ranne: Nopeita tukitoimia yritysten ja lomautettavien työntekijöiden tilanteeseen

Meri: Ruokakaupat velvoitettava jakamaan suojahanskoja ja käsidesiä asiakkaille

Pandemiat tappavat myös tulevaisuudessa – työttömällä suuri riski kuolla ennen aikojaan

Sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen haluaa pitää koulut suljettuina ja harkitsisi oppivelvollisuuden pidentämisen uudistuksen lykkäämistä

Reijonen: Rahaa ruoka-apuun – ei laittomasti maassa oleville
Viikon suosituimmat

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.