Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa, että turvetuotanto käynnistetään uudelleen alueilla, joilla on luvat kunnossa ja alueilla, joilla turpeen nostaminen on jätetty kesken. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa huomio on kiinnitettävä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijasta talouden realiteetteihin.

Ukrainan sota on nostanut omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkityksen esiin aivan uudella tavalla. Suomessa on harjoitettu politiikkaa, joka on käytännössä tehnyt suomalaisista entistä vähemmän omavaraisia energian suhteen.

– Toimivia aloja on ajettu alas ilman, että niiden jättämälle energia-aukolle on ollut kotimaista korvaajaa. Energiaturvetuotannon määrän romahtaminen on käytännössä tehnyt meistä riippuvaisia esimerkiksi venäläisestä hakkeesta, Jari Koskela toteaa.

Jopa 10 000 hehtaaria suoalueita jäänyt kesken

Koskela huomauttaa, että turvetuotannon kannattavuuden romahdus on vienyt Suomen tilanteeseen, jossa monia jo aloitettuja suoalueita on jätetty kesken. Näitä on jopa 10 000 hehtaaria. Tällaisia kesken jääneitä alueita ei voi kasvattaa hiilinieluiksi, vaan ne pitää ensin nostaa loppuun saakka.

Kesken jääneiden turvealueiden lisäksi on yli 20 000 hehtaaria alueita, jotka ovat jääneet niin sanotusti lepotilaan. Näillä alueilla on tarvittavat luvat ja viranomaissuunnitelmat turpeen nostoon, mutta alan kannattavuuden romahtamisen takia ei ole yrittäjiä, jotka voisivat tuotannon aloittaa.

– Näillä kesken jääneillä ja levossa olevilla turvemailla on mahdollista aloittaa turvetuotanto, jos toiminta tehdään yrittäjille kannattavaksi. Tämä tarkoittaa vähintään kolmen vuoden sopimuksia turveyrittäjien kanssa sekä varmuutta vähintään 5-10 vuoden tulevaisuudennäkymästä, Koskela sanoo.

Koskela korostaa, että kotimaisiin energialähteisiin panostaminen tilanteessa, jossa riippuvuutta Venäjästä on vähennettävä, on ensiarvoisen tärkeää. On turvauduttava niihin energialäheisiin, joita Suomessa on saatavilla. Pelkästään uusiutuvilla energialähteillä ei pystytä varmistamaan, että Suomessa riittää lämpöä seuraavaksi talveksi.

Markkinatkaan eivät usko ylikireään ilmastopolitiikkaan

Kansanedustaja Koskela linjaa, että kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijaan nyt on kiinnitettävä huomio realiteetteihin. On jo nähtävillä viitteitä siitä, että markkinatkaan eivät usko ylikireään ilmastopolitiikkaan, kun päästöoikeuksien hinnat ovat tippuneet.

– Luvan saaneiden ja keskeneräisten turvetuotantoalueiden hyödyntäminen ei edes uhkaa hallitusohjelman kirjausta energiaturpeen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä, Koskela huomauttaa.

Kansanedustaja Jari Koskela aikoo jättää toimenpidealoitteen turvetuotantoalueiden käyttöönotosta. Koskela toivoo aloitteelle kannatusta huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta huolissaan olevilta edustajilta yli puoluerajojen.

Suomen Uutiset