

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koskela vaatii hallitusta panostamaan kotimaisiin polttoaineisiin
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela vaatii hallitukselta toimia kotimaisten polttoaineiden tuotantokapasiteetin nostamiseksi.
Kansanedustaja Jari Koskela on jättänyt hallitukselle sekä kirjallisen kysymyksen että toimenpidealoitteen nestemäisten polttoaineiden mahdollisuuksista ja niiden tuotantokapasiteetin nostamisesta etenkin tilanteissa, joissa polttoaineiden huoltovarmuus on uhattuna ja öljyn hinta karkaa käsistä.
– Suomi voisi olla nykyistä omavaraisempi polttoaineiden suhteen turvautumalla kotimaisiin biopolttoaineisiin. Biopolttoaineita pystyy tuottamaan muun muassa puuhakkeesta ja muusta hakkuujätteestä sekä rypsi- ja rapsiöljystä, Koskela toteaa kirjallisessa kysymyksessään.
Huoltovarmuus edellä
Biopolttoaineiden tuotantokapasiteettia on syytä nostaa nykyisestä huoltovarmuuden takia. Tällöin on tärkeä selvittää raaka-aineiden saatavuuteen liittyvät seikat. Kotimaisen rypsin ja rapsin saatavuus voi osoittautua ongelmaksi, kun Suomessa on käynnissä myös maatalouden kriisi. Raaka-aineena voidaan käyttää myös osin tai kokonaan turvetta.
Koskela kysyy hallitukselta, näkeekö se tarpeen nostaa biopolttoaineiden tuotantokapasiteettia nykyisestä ja millaisia mahdollisuuksia Suomella on nostaa tuotantokapasiteettia pikaisestikin. Lisäksi Koskela tiedustele hallitukselta siitä, miten maatalouden kriisi vaikuttaa biopolttoaineiden raaka-aineiden saatavuuteen.
Toimenpiteitä heti
Jättämässään toimenpidealoitteessa kansanedustaja Koskela vaatii hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, joilla kotimaisten polttoaineiden tuotanto voidaan turvata.
– Yhtenä keinona valmistaa kotimaista nestemäistä polttoainetta on turvautua niin sanottuun Fischer-Tropsch-prosessiin. F-T-prosessissa raaka-aineena voidaan käyttää biomassaa, kuten haketta, jolloin prosessissa syntyvä polttoaine on hiilineutraalia, mutta myös turvetta voidaan käyttää, Koskela kirjoittaa aloitteessaan.
Turpeen käyttö järkevää
Turpeen käyttö varmistaisi osaltaan prosessin toimivuutta, tehostaisi sitä ja vähentäisi investoinnin riskejä. Tilanteessa, jossa öljyn ja kaasun hinta nousee, turpeesta osin tai kokonaan tehdyn polttoaineen kilpailukyky vain paranee. Sopivaa tuotantopinta-alaa Suomessa on valmiina valtavasti.
– Turpeen käyttö tähän tarkoitukseen voi olla myös järkevää, koska on uhkana, että turvealueet jäävät maankäyttösektorilla muutoin päästölähteiksi vuosikymmenien ajaksi. Samaan päädytään helposti myös turvetuotannosta poistuneita alueita taitamattomasti ennallistamalla, Koskela huomauttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: ”Pelissä on valtavat panokset”

Huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitaan lisää tekoja – ”Venäläinen sahanpuru ei ole vaihtoehto”

Puisto: Romutettavat turvetuotantokoneet varmuusvarastoon – romutus on keskeytettävä välittömästi

Immonen: Ruuan- ja energiantuotannon huoltovarmuus turvattava – ”Isänmaan etu kaiken muun edelle”

Miten hallitus varautuu huoltovarmuuden kannalta tärkeän turpeen nostoon, jos tulevat kesät ovat sateisia?

Sikatilojen ahdinko pahenee – Sheikki Laakso vaatii kaupalta tekoja
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















