

LEHTIKUVA
Kuntaliitto: Vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä
Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne. Kotimaista kieltä puhuvien ihmisten määrä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran vuonna 2014.
Vieraskielisen väestön määrä nelinkertaistui vuosina 2000-2019 ja on nyt yli 400 000 henkeä. Näistä yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana 73,6 % koko maan väestönlisäyksestä tuli vieraskielisestä väestöstä. Vieraskielisen väestömäärän kasvu on keskittynyt voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille, kirjoittaa Kuntaliitto tiedotteessaan.
Kuntaliiton yhteysjohtaja José Valanta ennustelee, että sekä kaupungistuminen että maahanmuutto ovat ilmiöitä, jotka vain vahvistuvat tulevaisuudessa.
– Pääkaupunkiseudulla asuu jo nyt noin 205 500 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa oli asukkaita vuonna 2019, yhteysjohtaja José Valanta toteaa.
Vuonna 2040 vieraskielisiä lähes miljoona
Kuntaliiton teettämässä selvityksessä tarkasteltiin koko maan sekä erityisesti suurimpien kaupunkien vieraskielisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön kehitystä vuosina 2000–2019 sekä väestön ennakoitua kehitystä vuoteen 2040 saakka. Vastaavaa vieraskielisten väestöennustetta ei ole aiemmin tehty kuin yksittäisten kaupunkien osalta.
Vieraskielisen väestön tulevaa kehitystä verrataan kahden eri skenaarion, perusuran ja kasvu-uran, avulla. Perusuran skenaariossa lähdetään siitä, että vieraskielisten maahanmuutto pysyy samalla tasolla kuin vuosien 2010–2018 välisenä aikana. Kasvu-uran skenaariossa maahanmuutto kasvaa vuosittain 25 000 henkilöllä aina vuoteen 2040 asti.
Vuoteen 2040 mennessä perusuran skenaariossa vieraskielisten määrä on kasvanut koko maassa noin 476 000 henkilöllä eli 120 prosentilla ja kasvu-uran skenaariossa noin 575 000 henkilöllä eli 146,2 prosentilla. Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2040 siis 876 000 – 975 000 vieraskielistä asukasta.
Kasvua selittävät molemmissa skenaarioissa maahanmuutto ulkomailta sekä vieraskielisten nuori ikärakenne, minkä vuoksi kuolleisuuden vaikutus luonnolliseen väestönlisäykseen on vähäinen.
Pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa vieraskielistä vuonna 2040
Molempien skenaarioiden mukaan noin neljä viidestä vieraskielisestä asuu C23-kaupungeissa vuonna 2040. Vieraskielisten määrä kasvaa kaikissa C23-kaupungeissa, joihin sisältyvät kaikki Suomen yli 50 000 asukkaan kaupungit sekä Kokkola ja Kajaani.
Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kasvaa noin 265 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että pääkaupunkiseudulla olisi tuolloin lähes puoli miljoonaa vieraskielistä.
– Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kasvua selittää myös vieraskielisten maan sisäinen muuttoliike, joka kohdistuu voimakkaasti ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle sekä toissijaisesti Turkuun ja Tampereelle, kertoo selvityksen vastuuhenkilö, MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.
Vieraskielisen väestön kasvu muuttaa Suomen väestörakennetta
Vieraskielisen väestöosuuden voimakas kasvu muuttaa merkittävästi Suomen väestörakennetta.
– Vieraskielisten määrä on nelinkertaistunut vuosien 2000–2019 välisenä aikana. Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuonna 2014, jonka jälkeen koko maan väestönkasvu on perustunut vain ja ainoastaan maahanmuuttoon. Vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän samana vuonna, kertoo Aro.
Maahanmuutto ei välttämättä tuo mukanaan vaurautta. Vuonna 2017 kaikkien Suomen sisällä muuttajien keskimääräiset tulot olivat 20 561 euroa ja maahanmuuttajien (siirtolaisten) 8 988 euroa. Koko maan kaikkien työllisten keskimääräiset tulot olivat 30 987 euroa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- José Valanta kaupungistuminen väestörakenne väestöennuste vieraskieliset ulkomaalaiset väestönkasvu Muuttoliike Pääkaupunkiseutu kuntaliitto Helsinki maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset eivät yllättyneet Kelan tilastoista: ”Tämä osoittaa, miten haittamaahanmuuton todelliset kustannukset syntyvät”

Perussuomalaiset: Epäterve väestönkasvu on ajamassa Espoota velkahelvettiin

Suomalaisten turvallisuus on perussuomalaisille tärkein asia: ”Kehitysapumenot, maahanmuuton kustannukset sekä poliittisten järjestöjen tuet ovat menoja, joista pitää näissä olosuhteissa leikata”

Perussuomalaisten Purra, Halla-aho ja Peltokangas: Piikki on auki – ”Hallitus ei luovu hankkeistaan eikä maailmanparantamisesta edes kriisioloissa”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Maahanmuuton kulut jopa 3,2 miljardia vuodessa – jo murto-osalla saisi hoitajamitoituksen kuntoon

Lähes 1,4 miljoonaa euroa miinusta per keskimääräinen Somaliasta saapunut maahanmuuttaja – Purra: Hallituspuolueet eivät käsitä, mistä maahanmuuton kustannukset koostuvat

Raiskausten määrä noussut huomattavasti, epäiltynä yhä useammin ulkomaalainen tekijä – Halla-aho: Merkittävä osa jäisi tapahtumatta ilman tällaista maahanmuuttoa

Ruotsin nuoriso muuttuu – lähes 40 % maahanmuuttajataustaisia
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Teemu Keskisarja: Väestönvaihto on ruma sana, mutta se on totta
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.

Päivän pointti: Vihreiden Sofia Virran puheet työtä tekevistä maahanmuuttajista ovat suuresti liioiteltuja

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Reijonen: Apteekit juoksuttavat asiakkaita turhaan – ”Tähän on tultava loppu”
Onko sellainen tilanne tuttu, ettet saanutkaan kerralla apteekista mukaasi kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitäsi? Suomessa on voimassa älytön systeemi, josta puhutaan liian vähän. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii loppua apteekeissa asioivien turhalle edestakaisin juoksuttamiselle.

Juutalaisia vihaava ”transnainen” murhasi lapsia katolisessa koulussa USA:ssa
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

PS:n Simo Grönroos väestönvaihdoksesta: ”Väestönvaihdos ei ole salaliittoteoria vaan kylmän looginen seuraus maahanmuuttopoliittisista valinnoista”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Suomalaisuuden Liiton Suomen Mieli -julkaisussa väestönvaihdoksesta, joka ei ole salaliittoteoria vaan korkean maahanmuuton ja kantaväestön matalan syntyvyyden synnyttämä ilmiö, josta aikamme tullaan muistamaan historiankirjoissa, jos asialle ei tehdä jotain. - Suomalaisuuden pelastamiseksi tarvitaan tervettä ylpeyttä omasta suomalaisesta kulttuurista ja omista juurista, jota ilman kansallinen pelastuminen ei ole mahdollista, Grönroos kirjoittaa.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää