Kytkökset ääriryhmiin ja vihapuhe eivät haitanneet Arhinmäen ministerinä toimimista – medialla on selvä kaksoisstandardi suhtautumisessa vasemmistoon ja oikeistoon

Laiton toiminta ydinvoimalaa vastaan, mellakkaporukoissa pyöriminen, väkivaltaisten jalkapallohuligaanien kanssa hengailu ja poliisinmurhaajan kannustaminen eivät mediaa haittaa, jos niihin on syyllistynyt vasemmistolainen ministeri. Äärivasemmistolainen vihapuhe ja jopa väkivalta tuntuvat olevan Suomessa paljon hyväksytympiä kuin äärioikeistolainen.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen poliittinen ura osoittaa, että medialla on täysin erilainen suhtautuminen ministerin ääriryhmäkytköksiin riippuen siitä, onko kyse äärioikeistolaisista vai äärivasemmistolaisista ryhmistä. Äärivasemmistolainen vihapuhe tuntuu olevan sitä ”parempaa” vihapuhetta, joka ei haittaa ministerinä toimimista.

Arhinmäen uralle mahtuu suoraa toimintaa ydinvoimalaa vastaan, äärivasemmistolaisissa mellakkaporukoissa pyörimistä, väkivaltaisten jalkapallohuligaanien kanssa hengailua ja poliisinmurhaajan kannustamista. Media on silti kohdellut häntä aina silkkihansikkain.

Suoraa toimintaa ydinvoimalaa vastaan

Olkiluoto 3 -ydinvoimala on tällä hetkellä Suomen sähköntuotannon selkäranka, joka teki Suomesta lähes sähköomavaraisen. Se on kuitenkin saanut osakseen valtavasti vastustusta heti alusta asti. Ydinvoimalatyömaalla järjestettiin useita mielenosoituksia, joiden osallistujien joukossa oli muun muassa Greenpeacen, vihreiden nuorten ja vasemmistonuorten jäseniä. Yksi heistä oli vasemmistonuorten silloinen puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki.

Arhinmäen ja hänen tovereidensa toimintaa ei voida pitää varsinaisena ekoterrorismina, mutta kyse ei myöskään ole pelkästä laillisesta mielenosoittamisesta. Kyseessä oli niin kutsuttu suora toiminta, jossa tunkeuduttiin laittomasti voimala-alueelle vastustamaan demokraattisesti tehtyä ydinvoiman lisärakentamispäätöstä.

Tämä oli juuri sellaista ulkoparlamentaarista toimintaa, johon ääriliikkeiden pelätään ryhtyvän. Iltalehden legendaarinen kolumnisti Aarno Laitinen (Iltalehti 14.10.2005) syytti ”ympäristöterrorin maailmanjärjestö” Greenpeacea siitä, että se lähetti Englannista huipputason mellakkakonsulttinsa kouluttamaan suomalaisia. Laitinen pohti myös sitä, että kuka rahoittaa ydinvoiman vastustamista: onko taustalla esimerkiksi Venäjän valtion maakaasuyhtiö?

Sakkoja julkisrauhan rikkomisesta

Citylehden haastattelussa vuonna 2006 Arhinmäki kertoi, että mielenosoittajat halusivat näyttää, ettei ydinvoiman vastustus ole Suomesta kadonnut, vaan vielä löytyy ihmisiä, jotka ovat ”valmiita hankkimaan nimensä poliisin kirjoihin ja vaikka laittamaan neljäsosan kuukausipalkastaan sakkoihin”.

– Mä olen saanut 15 päiväsakkoa julkisrauhan rikkomisesta ydinvoimala-alueella, mutta ei sillä ole mitään merkitystä. Jos mä hakisin duunia, jossa kysytään Supolta turvallisuusluokitusta, niin mä veikkaan, että olisi muutenkin pikkaisen hankaluuksia sen suhteen, Arhinmäki sanoi.

Sakkorangaistus ei kuitenkaan estänyt Arhinmäkeä etenemästä politiikassa, sillä suojelupoliisi ei tee turvallisuusselvitystä kansanedustajien ja ministereiden taustoista ja mahdollisista kytköksistä ääriryhmiin. Kansanedustajien avustajille tehdään perusmuotoinen turvallisuusselvitys ja ulkomaan sidonnaisuuksien selvitys, mutta tämäkään ei estänyt Arhinmäkeä pääsemästä kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän (vas) eduskunta-avustajaksi.

Yhteyksiä muihinkin ääriryhmiin

Ydinvoiman vastainen suora toiminta ei ole ainoa ääriliike, johon Paavo Arhinmäellä on ollut yhteyksiä. Presidenttiehdokkaiden tentissä 2012 Arhinmäki kertoi MTV3 Uutisille olleensa kerran järjestämässä ”Kuokkavieras-kansalaistoria” ja toisen kerran paikalla Kansan Uutisten toimittajan ominaisuudessa.

Kuokkavierasjuhlat olivat Helsingissä vuosina 1996–2003 järjestetty protestitapahtuma, johon osallistui erilaisia radikaaleja ääriryhmiä, kuten anarkisteja, anarkosyndikalisteja sekä autonomeja. Tapahtumien yhteydessä esiintyi poliisien uhmaamista, ilkivaltaa ja mellakointia.

Poliisi vei putkaan Smash ASEM -mellakasta

Paavo Arhinmäki oli mukana myös äärivasemmistolaisten vuonna 2006 järjestämässä Smash ASEM -mellakassa. Arhinmäki – joka oli tuolloin vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen – kertoo olleensa paikalla vain Kansan Uutisten toimittajan ominaisuudessa. Joka tapauksessa poliisi otti Arhinmäen kiinni mellakoitsijoiden joukosta ja vei yöksi putkaan.

Smash ASEM -mellakassa oli mukana myös se äärivasemmistolainen mies, joka tämän vuoden maaliskuussa hyökkäsi Ben Zyskowiczin (kok) kimppuun kadulla. Hän potki poliisirivistöä ja heitti poliiseja puistonpenkillä. Mies sai kuuden kuukauden ehdollisen vankeustuomion väkivaltaiseen mellakkaan osallistumisesta. Arhinmäki oli samassa jättioikeudenkäynnissä syytettynä niskoittelusta poliisia vastaan, mutta syyttäjä luopui syytteestä hänen osaltaan.

Kytkös väkivaltaiseen jalkapallohuligaaniryhmään

Arhinmäkeä pidetään myös ”116% Boys” -nimisen jalkapallofanikerhon perustajana. Hän itse vähättelee osuuttaan ryhmän perustamisessa. Arhinmäen mukaan kyse on vain siitä, että Jokerit myivät halpoja fanikausikortteja ja sen takia ”aikaisemmin toisilleen täysin tuntemattomat pienet ryhmät pamahtivat samaan katsomoon”.

116% Boys on saanut mainetta väkivaltaisena futishuligaanijenginä. Arhinmäen itsensä ei tiedetä syyllistyneen mihinkään väkivaltaisuuksiin jalkapalloon liittyen.

”Hiljaisuus on hyväksyntää”

Arhinmäen kytkökset erilaisiin ääriryhmiin eivät estäneet häntä nousemasta Jyrki Kataisen hallituksen kulttuuri- ja urheiluministeriksi kesäkuussa 2011. Ne tulivat kuitenkin esille kuukautta myöhemmin, kun Arhinmäki vaati Norjan massamurhan jälkeen tiukkaa puuttumista vihapuheeseen. ”Hiljaisuus on hyväksyntää”, Arhinmäki korosti.

– Mikäpä siinä, mutta pysyvätkö vasemmistolaisen ministerin mielessä hänen omat puheensa? kysyi Helsingin Sanomien toimittaja Laura Saarikoski kolumnissaan.

Saarikoski toi esille urheiluministerin taustat: ”Arhinmäki oli aikoinaan järjestämässä sekä Linnan juhlien kuokkavieras-mielenosoitusta että Smash Asem -mielenosoitusta. Molemmissa tapeltiin ja riehuttiin. Arhinmäki oli myös tuomassa jalkapallohuliganismia Suomeen: hän kokosi Jokerien edesmenneelle futisjoukkueelle himokannattajaryhmän nimeltä 116% Boys, jonka jäsenet hakkasivat Ilta-Sanomien mukaan HJK:n kannattajia iskemällä hampaita katki ja viiltämällä yhtä ihmistä veitsellä kaulaan.”

– Arhinmäkeä itseään ei ole syytetty väkivallasta, mutta ei hän myöskään irtisanoutunut ylilyönneistä, Saarikoski kirjoitti.

– Hiljaisuus on hyväksyntää. Tai ehkä arhinmäkeläinen väkivalta on vain oikeutetumpaa väkivaltaa.

Aamulehti poisti artikkelin

Helsingin Sanomien Laura Saarikosken lisäksi myös Aamulehden Toni Viljanmaa puuttui Arhinmäen vihapuheisiin. Artikkeli nimeltä ”Arhinmäki osallistui vihaiseen puheeseen” on jostain syystä poistettu Aamulehden verkkoversiosta, mutta löytyy yhä nettiarkistosta.

Viljanmaa kirjoitti, että poliisit närkästyivät muutamia vuosia aiemmin, kun vasemmistonuorten puheenjohtaja Arhinmäki nähtiin jalkapalloseura Jokereiden katsomossa väkijoukon mukana herjaamassa heidän murhattuja kollegoitaan.

– Missä on Holsti ja missä on Palo, Steen Steen Christensen, kuului kannustushuuto.

Eero Holsti ja Antero Palo olivat aivan tavallisia poliisimiehiä, jotka osuivat Hotelli Palacen kassan ryöstäneen Steen Christensenin tielle syksyllä 1997. Christensen pakotti aseella uhaten poliisit maahan ja surmasi heidät teloitustyyliin. Tapaus järkytti kaikkia normaaleja suomalaisia.

Viljanmaa soitti Arhinmäelle kysyäkseen, pitääkö ministeri tällaista huutoa vihapuheena. Arhinmäki ei suoraan myöntänyt olleensa muun katsomon mukana huutamassa ihailua poliisinmurhaajalle, mutta ei kehdannut kiistääkään.

Poliisinmurhaajan kannustamisesta ei mediakohua

Aamulehden jutun kommenteissa joku vaati Arhinmäen eroa. Toinen kommentoija puolusteli, että ”aivan sama mitä joku on huutanut katsomossa”, sitä ei pidä sekoittaa politiikkaan. Arhinmäki on myöhemmin itse todennut, että osa jalkapallohuudoista on kannattajien sisäpiirin huumoria, joka voidaan helposti ymmärtää väärin.

Paria lehtijuttua suurempaa kohua Arhinmäen vihahuudoista ei noussut. Pääkirjoitustoimittajat eivät vaatineet Arhinmäen eroa vihapuheen ja ääriryhmäkytkösten takia. Toimittajat eivät kyselleet ulkomaisilta poliitikoilta, mitä mieltä nämä ovat siitä, että Suomen kulttuuriministeri iloitsee poliisien murhaamisesta. Arhinmäelle ei esitetty epäluottamuslausetta eduskunnassa.

Sammui pöytään talviolympialaisissa

Kun urheiluministeri Arhinmäki sammui pöytään edustaessaan Suomen hallitusta Sotšin talviolympialaisissa 2014, media hyväksyi hänen pahoittelunsa.

Joku yksittäinen kansalainen perusti adressin vaatiakseen ministerin eroa, mutta se sai vain 28 allekirjoitusta.

Töhri seiniä apulaispormestarina

Nykyään Paavo Arhinmäki työskentelee Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarina. Hänen omasta aloitteestaan Helsingissä on luvallisia graffitiseiniä, joihin apulaispormestari voisi piirrellä vaikka virka-ajalla.

Siitä huolimatta Arhinmäellä tuntuu olevan pakkomielle osoittaa, että hän uskaltaa tehdä laittomia asioita. Juhannusaaton iltana hän jäi kiinni töhrimästä seiniä laittomassa ja vaarallisessa paikassa.

Mikään töhry ei kuitenkaan tunnu jäävän kiinni Arhinmäkeen itseensä. Hänellä on omien puoluetovereidensa vankka tuki, teki hän mitä tahansa. Niinpä Helsingillä on jatkossakin apulaispormestari, joka töhrii seiniä ja riemuitsee, kun ulkomaalainen rikollinen murhaa helsinkiläisiä poliiseja.