Laittomasti maassa olevien määrä uhkaa paisua keväällä – Halla-aho: Kehitys sama kuin Ruotsissa, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet otettava säilöön

Laittomasti Suomessa oleskelevien henkilöiden määrä voi jopa tuplaantua kevääseen mennessä. Uutissuomalainen kertoo, kuinka hallinto-oikeuksissa käsittelyä odottaa tällä hetkellä lähes 8 500 turvapaikkapäätöksestä tehtyä valitusta, eli jopa noin kaksi kertaa enemmän vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna.

Koska suurin osa valituksista tullaan hylkäämään, seurauksena voi olla se, että laittomasti maassa olevien määrä kasvaa hälyttävästi ensi keväänä.

– Kehitys on samankaltaista kuin mitä Ruotsissa on nähty, tosin määrät ovat vain siellä olleet vielä suurempia. Kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen saaneet ovat kadonneet tutkasta tai he ovat siirtyneet muualle EU-alueelle, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja, Euroopan parlamentin jäsen Jussi Halla-aho.

Julkinen valta pahentaa tilannetta huonoilla päätöksillä

TNS-gallupin syksyllä tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista ottaisi kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat säilöön odottamaan palautusta joko kotimaahansa tai lähtömaahan. Myös Halla-aho ja perussuomalaiset ovat toistuvasti kritisoineet käännytyspäätöksen saaneiden laitonta maassa oleskelua ja esittäneet ratkaisuksi säilöön ottamista.

– Tässä tilanteessa säilöön ottaminen on ainoa ratkaisu, jos haluamme vähentää laittomasti maassa oleskelua. Mikään ei viittaa siihen, että nämä ihmiset olisivat lähdössä omaehtoisesti, Halla-aho sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi Helsingin kaupungin äskettäin tekemän päätöksen, jonka mukaan kaupunki tarjoaa jatkossa entistä laajemmat terveys- ja sosiaalipalvelut myös henkilöille, joilla ei ole oikeutta oleskella Suomessa.

– Kun näitä ihmisiä ei oteta säilöön, vaan he saavat päin vastoin jatkaa maassa oleskelua laittomasti, ja kun vielä heille tarjotaan samat palvelut kuin muillekin, niin tietenkään ei ole mitään syytä lähteä. Tällaisilla päätöksillä julkinen valta ainoastaan pahentaa tilannetta ja laittomasti maassa oleskelevien määrä uhkaa kasvaa, Halla-aho sanoo.

Säilöönotto mahdollista jo nykyisen lain perusteella

Säilöön ottamista on vastustettu esimerkiksi järjestelmästä aiheutuvilla kuluilla. Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että myös laittomasti maassa olijoista voi helposti muodostua taloudellinen ja sosiaalinen uhka yhteiskunnalle.

– Selvää on, että lain ylläpitäminen aina maksaa. Onhan meillä myös rikollisille vankilalaitos, josta kertyy kuluja, mutta toisaalta silläkin pyritään ylläpitämään laillista järjestystä. Jos tavoite on ehkäistä laitonta maassaoloa kustannusten tulee olla suhteessa saavutettavaan hyötyyn.

Säilöön ottaminen on mahdollista jo nykyisen lain perusteella, mutta sitä on käytetty vain vähän.

– Jos tiedossa on, että ulkomaalaisen henkilön epäillään vaikeuttavan maasta poistumista, niin mielestäni tilanteeseen voitaisiin puuttua jo nykyisen lain nojalla, jos vain tulkitaan, että lähtöhaluttomuus itsessään vaikeuttaa maasta poistamista, Halla-aho sanoo.

Kuntien palvelut ylikuormittuvat

Eduskunta on tänään torstaina äänestänyt perussuomalaisten esityksestä, jossa he ehdottivat, ettei laittomasti maassa olevien sosiaalihuollon kustannuksia korvata kunnille. Kuitenkin vain perussuomalaiset kannattivat tätä esitystä.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta eduskunta on siis hyväksynyt sosiaalihuollon laittomasti maassa oleville.

Vuoden 2018 talousarvioon oli esitetty yli viisi miljoonaa euroa kunnille laittomasti maassa olevien sosiaalipalveluihin. Halla-ahon mukaan tällainen kehitys johtaa pitkällä aikavälillä palvelujen ylikuormittumiseen.

– Kun palvelut ylikuormittuvat, johtaa se tilanteeseen jossa ne, joilla on varaa, hankkivat palvelut yksityisiltä. Tätä menoa ihmiset myös alkavat valikoida kouluja lapsilleen.

– Kunnan tehtävä on ensisijaisesti järjestää palveluja asukkailleen. Kunta voi lisäksi ottaa itselleen muitakin tehtäviä. Voidaan kuitenkin kysyä, onko kunnissa niin hyvä talous, että niissä voidaan ottaa täysin ylimääräisiä kuluja laittomasti maassa olevien hyväksi, jotka eivät ole kirjoilla kunnassa. Tällainen ei ainakaan ole lain hengen mukaista, Halla-aho painottaa.