Hallitukselle tiukkaa palautetta huoltovarmuusselonteosta: ”Huoltovarmuuden arviointi ei ole oikea paikka kansalliselle hengennostatukselle tai ideologiselle virheiden peittelylle”
01.03.2023 |17:27
LEHTIKUVA
Länsirannikon satamien käytön laajentaminen on huoltovarmuuskysymys
10.03.2023 |10:04
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa, että tulevalla hallituskaudella panostetaan Suomen länsirannikon satamien toimintaedellytyksiin ja mahdollisuuksiin.
– Suomi on viennin ja tuonnin osalta täysin merikuljetusten varassa. Viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia kuljetetaan laivoilla. Suurin osa merikuljetuksista kulkee Suomenlahden satamien kautta, Jari Koskela muistuttaa.
Suomenlahti alttiina häirinnälle
Suomenlahden kautta kulkevalle meriliikenteelle luo oman riskinsä Venäjän läheisyys ja aktiivisuus merialueella. Yle kertoi torstaina, että Venäjä on Krimin valtauksen jälkeen lisännyt toimintaansa esimerkiksi 40 kilometrin päässä Kotkasta sijaitsevalla Suursaarella. Suursaaren kautta on todennäköisesti jo häiritty Suomen lentoliikennettä.
– Suomenlahden meriliikenne on osin ruuhkautunut ja alttiina Venäjän häirinnälle etenkin kriisitilanteissa. Olisikin syytä nyt panostaa läntisen Suomen satamiin esimerkiksi Raumalla, Porissa, Kaskisissa, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Oulussa. Näiden nykyistä laajemmasta käytöstä olisi hyötyä myös maamme raskaalle teollisuudelle, Koskela toteaa.
Venäläisomistukset ongelmana
Turun satamaa Koskela pitää myös tärkeänä reittinä länteen, mutta on tiedossa, että Turun saaristossa on paljon venäläisomisteisia tontteja, joita voidaan käyttää merikuljetusten häirintään. Koskelan onkin vaatinut tiukempaa lainsäädäntöä venäläisomistusten rajoittamiseksi.
Oma ongelmansa on myös Ahvenanmaalla edelleen sijaitseva Venäjän konsulaatti, joka valvoo itsehallintoalueen demilitarisaatiota.
– Suomi on käytännössä saari, joten meillä pitää jo huoltovarmuudenkin takia olla käytössä useita vaihtoehtoisia reittejä muualle maailmaan. Ahvenanmaan demilitarisoinnista on päätetty Krimin sodan jälkeen vuonna 1856, jolloin Venäjä hävisi sodan ja Suomi oli suuriruhtinaskuntana osa Venäjää. Koko demilitarisaatiota olisi perusteltua pohtia uudelleen, kun Suomi ei ole ollut enää yli sataan vuoteen osa sodan hävinnyttä valtiota, vaan on liittoutumassa Krimin sodan voittaneiden valtioiden kanssa, Koskela painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Turun saaristo Suomenlahti venäläisomistukset satamat merikuljetukset häirintä Jari Koskela Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koskela pitää leväperäistä ja venäläisten kiinteistökaupat edelleen mahdollistavaa lainsäädäntöä riskinä kansalliselle turvallisuudelle
08.03.2023 |11:15
Turvallisuuspoliisi Säpo huolissaan Venäjän vakoilusta: Ulkomaalaisten kiinteistökauppoja halutaan suitsia myös Ruotsissa
18.01.2023 |14:51
Antikainen vaatii venäläisten vakoilukonsulaatin lakkauttamista Ahvenanmaalla ja vakoilijoiden karkottamista – ”Ahvenanmaa on strategisesti erittäin merkittävä kohde Itämerellä”
30.09.2022 |11:56
Tavio: Vihreä siirtymä ristiriidassa kotimaisen huoltovarmuuden kanssa – ”Hiilikasoja ja turvetta tarvitaan edelleen”
19.01.2023 |16:51
Viikon suosituimmat
1.
Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.
27.11.2025 |10:15
2.
Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.
24.11.2025 |18:02
3.
Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
22.11.2025 |22:19
4.
Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.
24.11.2025 |10:47
5.
Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.
23.11.2025 |10:51
6.
Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.
24.11.2025 |09:01
7.
Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
25.11.2025 |14:49
8.
Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.
25.11.2025 |09:05
9.
Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.
27.11.2025 |11:31
10.
Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
26.11.2025 |16:01
