Länsirannikon satamien käytön laajentaminen on huoltovarmuuskysymys

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa, että tulevalla hallituskaudella panostetaan Suomen länsirannikon satamien toimintaedellytyksiin ja mahdollisuuksiin.

– Suomi on viennin ja tuonnin osalta täysin merikuljetusten varassa. Viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia kuljetetaan laivoilla. Suurin osa merikuljetuksista kulkee Suomenlahden satamien kautta, Jari Koskela muistuttaa.

Suomenlahti alttiina häirinnälle

Suomenlahden kautta kulkevalle meriliikenteelle luo oman riskinsä Venäjän läheisyys ja aktiivisuus merialueella. Yle kertoi torstaina, että Venäjä on Krimin valtauksen jälkeen lisännyt toimintaansa esimerkiksi 40 kilometrin päässä Kotkasta sijaitsevalla Suursaarella. Suursaaren kautta on todennäköisesti jo häiritty Suomen lentoliikennettä.

– Suomenlahden meriliikenne on osin ruuhkautunut ja alttiina Venäjän häirinnälle etenkin kriisitilanteissa. Olisikin syytä nyt panostaa läntisen Suomen satamiin esimerkiksi Raumalla, Porissa, Kaskisissa, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Oulussa. Näiden nykyistä laajemmasta käytöstä olisi hyötyä myös maamme raskaalle teollisuudelle, Koskela toteaa.

Venäläisomistukset ongelmana

Turun satamaa Koskela pitää myös tärkeänä reittinä länteen, mutta on tiedossa, että Turun saaristossa on paljon venäläisomisteisia tontteja, joita voidaan käyttää merikuljetusten häirintään. Koskelan onkin vaatinut tiukempaa lainsäädäntöä venäläisomistusten rajoittamiseksi.

Oma ongelmansa on myös Ahvenanmaalla edelleen sijaitseva Venäjän konsulaatti, joka valvoo itsehallintoalueen demilitarisaatiota.

– Suomi on käytännössä saari, joten meillä pitää jo huoltovarmuudenkin takia olla käytössä useita vaihtoehtoisia reittejä muualle maailmaan. Ahvenanmaan demilitarisoinnista on päätetty Krimin sodan jälkeen vuonna 1856, jolloin Venäjä hävisi sodan ja Suomi oli suuriruhtinaskuntana osa Venäjää. Koko demilitarisaatiota olisi perusteltua pohtia uudelleen, kun Suomi ei ole ollut enää yli sataan vuoteen osa sodan hävinnyttä valtiota, vaan on liittoutumassa Krimin sodan voittaneiden valtioiden kanssa, Koskela painottaa.