Pääministeri Marin puolusteli pitkästä aikaa julkisuudessa EU-elpymispakettia, tosin samoilla lauseilla kuin jo viime kesänä – Halla-aho ihmettelee epärehellisyyttä

Jussi Halla-ahon mukaan EU käyttää ulkoisia kriisejä hyväksi, jotta unionissa voidaan edistää nettomaksajille vaikeasti hyväksyttäviä hankkeita. – Elpymispaketti on johdonmukainen osa EU-kehitystä viimeisten 20 vuoden aikana. EU:ta kehitetään systemaattisesti kohti velkaunionia ja yhteisvastuu-unionia, Halla-aho sanoi torstaina Ylen puheenjohtajatentissä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) on useiden kuukausien ajan huomiota herättävästi kieltäytynyt kaikista julkisista ja poliittisista keskusteluista liittyen EU:n elpymispakettiin.

Torstai-iltana hiljaisuus katkesi, sillä Marin joutui pitkästä aikaa Yleisradion A-Talkin puheenjohtajatentissä puolustelemaan EU-johtajien viime kesänä sopimaa järjestelyä. Elpymispaketissa EU-maat ottavat yhteisenä velkana 750 miljardia euroa. Suomi maksaa ainakin 6,6 miljardia, ja saa rahaa takaisin 2-3 miljardia euroa.

Monet Suomen eturivin taloustieteilijät ovat jo tyrmänneet elpymispaketin toisaalta siksi, ettei se elvytä ja toisaalta myös siksi, että paketti on Suomen kannalta hyödytön tai jopa haitallinen taloudelle. Eduskunnan käsittelyssä on myös parhaillaan kansalaisaloite elpymispakettia koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä.

Pääministeri ei tiedä loppusummia

Ylen puheenjohtajatentissä pääministeri Marin ei ottanut mitään kantaa elpymispakettiin kohdistettuun kritiikkiin tai kansalaisten vastustukseen. Marin sen sijaan puolusteli elpymispakettia hyvin samantyylisillä lauseilla kuin jo viime kesänä.

– Suomi onnistui neuvotteluissa hyvin. Me saimme tätä elpymisvälineen tukiosuutta, tätä avustusosuutta yli sata miljardia pienemmäksi, ja se oli Suomen tavoitteiden mukainen. Me saimme sinne myös tarkkarajaisuuden sisään. Tämä on kertaluonteinen, tämä on tarkkarajainen ja tämä ei siirrä toimivaltaa unionille, Marin väitti.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Suomen piti saada elpymispaketista 3,2 miljardia euroa. Komission uusimman arvion mukaan Suomi saakin ainakin puoli miljardia euroa vähemmän. Marin suostui itsekin myöntämään, ettei hän tiedä, paljonko Suomi tulee loppupeleissä saamaan.

– Sitähän me emme tiedä, koska osa tästä rahoituksesta, 30 prosenttia, on sidottu vuosien 2020 ja 2021 talouskehitykseen.

Hallitus luo illuusiota paketin kertaluonteisuudesta

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan elpymispakettiin liittyy iso periaatteellinen valinta, jonka mukaan maailmassa pärjää paremmin porukassa kuin yksin. Saarikko sanoi olevansa kriittinen EU:n alisuoriutumiseen, mutta että ratkaisu ei voisi olla ”letkut irti” EU:sta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että elpymispaketista pyritään tietoisesti luomaan illuusiota, jonka mukaan ratkaisu olisi kertaluonteinen.

– Esimerkiksi valtiovarainministeri Vanhanen on korostanut, että jos vastaavia ehdotuksia tulee jatkossa, niin niille sitten sanotaan ei. Mutta kuten ministeri Saarikkokin totesi, pakettiin osallistumista perustellaan sillä, että vaihtoehto olisi ”letkujen vetäminen irti” ja irtautuminen kaikesta yhteistyöstä. Eikö tämä sama argumentti ole voimassa kaikissa tulevissa elpymispakettitarjouksissa? Halla-aho kysyi ja esitti toisenkin ikävän retorisen kysymyksen:

– Jos Suomi ei nyt poliittisista syistä voi kieltäytyä osallistumasta tähän pakettiin, millä lihaksilla Suomi voisi jatkossa olla osallistumatta vastaaviin paketteihin?

Suomi maksaa yli tuplasti sen, mitä saa takaisin

Halla-ahon mukaan EU:ssa ulkoisia kriisejä, kuten nyt koronapandemiatilannetta käytetään hyväksi, jotta unionissa voidaan edistää muuten vaikeasti nettomaksajien hyväksyttäviä hankkeita.

– Elpymispaketti on johdonmukainen osa EU-kehitystä viimeisten 20 vuoden aikana. EU:ta kehitetään systemaattisesti kohti velkaunionia ja yhteisvastuu-unionia, Halla-aho sanoi.

Hän sanoi kuitenkin hyväksyvänsä sen, jos joku pitää liittovaltiota ja velka- ja tulonsiirtounionia, jollaiseksi EU on kehittymässä, myönteisenä asiana.

– Ideologisia perusteita varmasti näillekin löytyy. Minua tässä keskustelussa kuitenkin eniten häiritsee epärehellisyys, eli se, että pitkin maakuntia käydään lupailemassa rahaa EU:sta, kun tosiasiassa Suomi maksaa elpymisjärjestelyyn yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä saadaan takaisin. Suomi siis saa takaisin osan omista rahoistaan ja kuten olemme nähneet: takaisin saatava osuus kutistuu kuin pyy maailmanlopun edellä, Halla-aho totesi.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah oli Halla-ahon linjoilla. Essayahin mukaan EU:n monivuotista rahoituskehystä ja elpymispakettia ei olisi pitänyt niitata yhteen, jolloin Suomella olisi ollut paremmat mahdollisuudet jäädä paketin ulkopuolelle. Essayah pelkäsi yhteisen velan johtavan jatkossa EU:n verotusoikeuteen jäsenmailta.

– Jokaisen jäsenmaan pitäisi elvyttää itse ja tehdä rakenteellisia uudistuksia. Nyt niitä ei EU:ssa vaadita, Essayah ihmetteli.

Kokoomuksella ei ole kantaa elpymispakettiin

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti yllättäen, ettei kokoomuksella toistaiseksi ole poliittista kantaa elpymispakettiin. Orpo totesi, että kokoomus selvittää ensin Suomen kokonaisedun.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo iloitsi siitä, että elpymispaketin kautta Suomelle tulevista rahoista ainakin puolet tullaan käyttämään ”vihreään jälleenrakennukseen”, kuten tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiopanostuksiin.

Liike Nytin Harry Harkimo kritisoi sitä, että elpymispaketista saadaan koko ajan uutta ristiriitaista tietoa, esimerkiksi tiedot Suomelle tulevasta osuudesta vaihtelevat koko ajan. Myös lupaukset tarkkarajaisuudesta ja ainutkertaisuudesta ovat epämääräisiä ja epäselviä.

– Ihan kuin ministerit eivät itsekään tietäisi, mitä ovat päättäneet, Harkimo tuhahti.

Saarikon mukaan puheenjohtajatentissä ei ole ennustajia paikalla.

– Sillä miten Suomessa koronassa käy, on tiivis yhteys siihen, mikä on Suomen lopullinen rahasumma. Se on sidottu siihen, miten korona vaikuttaa talouskehitykseen.